Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) laaja toimeentulotukitutkimus osoittaa toimeentulotukea saaneiden köyhtymisen moninkertaistuneen 1990-luvun alusta. Suuri osa toimeentuloa saavista saa tukea useana vuonna ja hyvin monen kohdalla huono-osaisuus kasautuu.
Toimeentulotukityö on muuttunut kunnissa kirjalliseksi etuuskäsittelyksi, minkä vuoksi vain osa avun tarpeessa olevista pääsee suunnitelmalliseen sosiaalityöhön.
Toimeentulotukea tarvitsevien määrä on laskenut lähes puolella 1990-luvun laman korkeimmista luvuista. Tuen saajien tuloköyhyys on kasvanut 20 prosentista 60 prosenttiin kuluneen kahdenkymmenen vuoden aikana. Köyhyys on myös syventynyt, sillä tuen saajien tulot jäävät aikaisempaa kauemmaksi köyhyysrajasta. Köyhyys paikantuu etenkin yksin asuviin ja nuoriin tuensaajiin.
Toimeentulotukea saavien elinolot ja hyvinvointi poikkeavat selvästi muusta väestöstä. He tinkivät välttämättömistä menoista ja he kokevat itsensä selvästi useammin ylivelkaantuneiksi kuin muu väestö. Heillä on myös useammin terveyteen ja työkykyyn liittyviä ongelmia, ja lähes puolella on kasautuvaa huono-osaisuutta.