Ristiriitaisia odotuksia konferenssissa Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarista

Euroopan komissio järjesti 23.1. Brysselissä ”korkean tason” konferenssin Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarista alaotsikolla Going forward together. Yli 600 osallistujaa keskusteli päivän ajan pilarista ja siitä järjestetyn julkisen kuulemisen tuloksista. Osallistujien joukossa oli jäsenvaltioiden viranomaisten, EU:n toimielinten, työmarkkinajärjestöjen ja kansalaisyhteiskunnan edustajia, yli 20 jäsenvaltioiden ministeriä sekä komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker ja kahdeksan muuta komissaaria.

Suomea edusti ministeri Pirkko Mattila, joka kertoi köyhyysaiheisessa työryhmässä Suomen perustulokokeilusta. Työryhmien alustajien joukossa oli Suomesta myös yrittäjä Peter Vesterbacka, OECD:n varapääsihteeri Mari Kiviniemi ja Euroopan ammatillisen yhteistyöjärjestön EAY:n varapääsihteeri Katja Komulainen-Lehto.

Mikä pilari ja kuuleminen?

Oikeudenmukaisemman Euroopan kehittäminen on yksi nykyisen komission tavoitteista. Unionin tilaa vuonna 2015 käsittelevässä puheessaan Juncker ilmoitti haluavansa perustaa Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin. Varapuheenjohtaja Valdis Dombrovskis ja työllisyys- ja sosiaaliasioiden komissaari Marianne Thyssen esittivät 8. maaliskuuta 2016 pilarialoitetta koskevan alustavan suunnitelman. Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarissa vahvistetaan joukko periaatteita toimivien ja oikeudenmukaisten työmarkkinoiden ja sosiaaliturvajärjestelmien tukemiseksi. Se on tarkoitettu viitekehykseksi, jonka pohjalta arvioidaan osallistuvien jäsenvaltioiden suoriutumista sosiaali- ja työllisyysasioissa ja tuetaan kansallisen tason uudistuksia. Sen pitäisi käynnistää ja antaa suuntaa uudelle lähentymisprosessille koko Euroopassa.

Komissio järjesti pilarista laaja-alaisen julkisen kuulemisen vuoden 2016 aikana saaden yli 16 000 vastausta. Eri EU:n toimielimet ja jäsenmaat ottivat myös kantaa pilariin. Lausuntoja antoivat mm. alueiden komitea, Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK), työmarkkinaosapuolet ja lukuisat kansalaisjärjestöt.

Konferenssi

Konferenssin (katso koko ohjelma) avasi komissaari Thyssen todeten, että talouskasvun lisäksi Euroopassa on turvattava, että kukaan ei jää muista jälkeen mm. tulotasossa ja elämänlaadussa. Digitalisaation, automatisaation ja robotisaation muuttaessa työelämää myös riittävään sosiaaliturvaan tulee kiinnittää uudella tapaa huomiota. Vaikka sosiaaliasiat ovat EU:ssa jäsenmaiden ja komissioon jaetun vastuun alaisia ja jäsenmailla on päävastuu toimeenpanosta, on nyt ”aika sopia yhteisistä sosiaalisista ja oikeudenmukaisuuteen liittyvistä visioista”.

Kuulemisen tuloksia avasi ruotsalainen Allan Larsson – Special Adviser for the European Pillar of Social Rights – joka on valmistellut pilaria komissiossa. Jos kuulemisen tulokset pitäisi tiivistää yhteen lauseeseen, se koskisi talous- ja sosiaalipolitiikan tasapainoa. Ne ovat kuin kolikon kaksi eri puolta. Larsson totesi, että pilarialoitetta kannatetaan laajasti, mutta eri tahoilla on erilaisia painotuksia. Jäsenvaltiot painottavat läheisyysperiaatetta. Työmarkkinaosapuolet ovat samaa mieltä siitä, että jotain pitäisi tehdä, mutta kun työntekijät toivovat EU:n edistävän sosiaalisia uudistuksia, työantajia edustava Business Europe toivoo taas työmarkkinoiden uudistamista. Kansalaisjärjestöillä on suuret odotukset koskien mm. ihmisten tarpeita, hoivaan ja sosiaalisia investointeja. Larsson siteerasi Euroopan keskuspankin EKP:n pääjohtajaa Mario Draghia, jonka mukaan nyt täytyisi keksittyä integraation uudelleenjakavaan puoleen. Larssonin omat huomiot kysymykseen, miksi Eurooppa on noussut lamasta monia muita alueita huonoimmin, liittyivät puutteisiin uudistusten täytäntöönpanoon, turvaverkkoihin ja makrotalouteen. Hän oli huolissaan kehittymässä oleviin kahden nopeuden työmarkkinoihin ja toivoi poliittisia vastauksia tähän.

Kansainvälisen työjärjestön ILO:n pääsihteeri Guy Ryder toivoi pilarista syntyvän konkreettisia toimia pelkän puheen sijaan. Hän piti Euroopan vastauksia vuoden 2008 talouskriisiin puutteellisina ja pilarin myötä tähän olisi mahdollisuus saada muutos. Ryder muistutti ILO:n suosituksista löytyvän paljon pohjaa pilarin politiikka-aloille sekä viittasi ILO:n julkaisuun Building a social pillar for European convergence.

Europarlamentin jäsen Maria João Rodrigues toimi europarlamentin raportoijana kertoi parlamentin tuesta pilarille. Parlamentin juuri hyväksytyssä päätöslauselmassa kannatetaan vahvaa Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria, ja sen täysistunnossa päätöslauselmaan mm. lisättiin valiokuntatyössä poistunut maininta vähimmäistoimeentulosta.

Seremoniallisempia puheita pitivät mm. Maltan opetus- ja työllisyysministeri Evarist Bartolo ja EU:n parlamentin vastavalittu puhemies Antonio Tajani.

Konferenssi jakautui puoleksi päiväksi työryhmiin, joiden aiheet olivat Työmarkkinoille tasavertaisen pääsyn takaaminen ja taitojen kehittäminen, Köyhyyden vähentäminen, Reilut työolot kaikille, Työn tulevaisuus, Sosiaalisen suojelun tulevaisuus ja rahaliitto EMU:n sosiaalinen ulottuvuus.

Yhteenvetokeskustelussa Valdis Dombrovskis lupasi, että tämän komission aikana pilarin suhteen myös mennään käytäntöön. Keskusteluun osallistui myös ETSK:n presidentti Georges Dassis, alueiden komitean varapuheenjohtaja Karl-Heinz Lambertz, BusinessEuropen johtaja Markus Beyrer ja EAY:n pääsihteeri Luca Visentini, jotka kaikki toivoivat todellista muutosta eurooppalaiseen politiikkaan.

Konferenssi päättyi Junckerin päätöspuheeseen, jossa hän mm. kertoi itse aina kannattaneensa sosiaalisempaa Eurooppaa ja muisteli Jacques Delorsin ”sosiaalisen Euroopan kulta-aikaa”. Juncker päätti polveilevan ja vitsailuja sisältäneen puheensa vahvaan, mutta hyvin yleisellä tasolla liikkuneeseen viestiin, että nyt on jälleen syytä edetä sosiaalisen Euroopan edistämisessä. Konkreettisina esimerkkeinä hän nosti esille vähimmäistoimeentulon ja vähimmäispalkan saamisen jokaiseen jäsenmaahan sosiaalisen polkumyynnin lopettamiseksi. Juncker jopa kutsui tätä hetkeä Euroopan viimeiseksi mahdollisuudeksi.

Ristiriitaisia viestejä ja odotuksia

Alun perin konferenssin tarkoituksena oli ilmeisesti esitellä pilarin seuraavaa versiota tai vähintään kuulemisen tarkempia tuloksia. Nyt kuulemisessa nousseita teemoja ja seikkoja käsiteltiin vain avauspuheenvuoroissa ja muutamissa komissaarien alustuksissa, ja muuten kyseessä oli pilarista viime vuonna käydyn keskustelun jatkuminen pääosin samoin, useita kertoa kuulluin pointein ja argumentein.

Komissiolta odotetaan Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin seuraavaa versiota tai ehdotusta pilarin perustamisesta maaliskuussa. Samassa yhteydessä odotetaan myös valkoista kirjaa EU:n ja rahaliitto EMU:n tulevaisuudesta. Alun perin valkoisen kirjan piti käsitellä EMU:n tulevaisuutta, mutta ilmeisesti näkökulma on laajentunut ja tarkoitus ajoittaa yhdistyneen Euroopan perustamisen hetkeksi laskettavan Rooman sopimuksen 60-vuotisjuhlien aikaan 25. marraskuuta. Konferenssin puheenvuoroissa (mm.  talouskomissaari Pierre Moscovici) myös pilarin sanottiin koskevan koko EU:ta, mutta Junckerin päätöspuheessa esiintyi alkuperäinen ajatus, että pilari koskee lähtökohtaisesti EMU-maita ja muut EU-maat saavat liittyä halutessaan.

Keskeisin kysymys on, mitä konkreettisia aloitteita ja toimia pilarista seuraa. Jatketaanko sen toimeenpanoa nykyisellä avoimen koordinaation, vertailujen ja hyvien käytäntöjen levittämisen ”suosittelevalla politiikalla”, vai seuraisiko sitä myös velvoittavimpia direktiivi- ja lakialoitteita. Käytännön kannalta on esimerkiksi ratkaisevaa, toimeenpantaisiinko Junckerin päätöspuheessaan mainitsemia vähimmäistoimeentuloa ja vähimmäispalkkaa jäsenmaissa täysin jäsenmaiden vapaaehtoisuuden vai EU-tasoisen säännöstön perusteella.

Kansalaisjärjestöjen ja ay-liikkeen puheissa mainittiin myös jonkinlaisen ”sosiaalisopimuksen” (Social Pact) tarve. Sellainen voisi tehdä talous- ja sosiaalipoliittisista tavoitteista oikeasti tasapainoisia esim. EU:n keskeisessä jäsenmaiden ohjausinstrumentissa, EU-ohjausjaksossa.

Kansalaisjärjestöjä puhutti myös niiden asema konferenssissa. Kansalaisjärjestöt eivät saaneet edustajaansa päätöspaneeliin, joka oli kaiken lisäksi allmalepanel, ja esimerkiksi Social Platformin puheenjohtajan Jana Hainsworthin mukaankutsuminen olisi muuttanut tämänkin. Euroopan köyhyysverkosto EAPN ei taas saanut alustusta, eikä lopulta edes puheenvuoroa köyhyyttä käsitelleessä työryhmässä, kun aikansa ylittäneiden alustusten jälkeen puheenvuoroja jaettiin ensin jäsenmaiden ministereille ja lopuksi uudelleen alustajille.

Jatkoa

Komission tiedonantoa Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarista sekä valkoista kirjaa EU:n ja EMU:n tulevaisuudesta odotetaan siis maaliskuussa. Komissio ilmoitti myös järjestävänsä yhdessä Ruotsin kanssa sosiaalialan EU-huippukokouksen 17.11. Göteborgissa.

Lue lisää:
– EAPN:n kannanotto konferenssin jälkeen
– Suomalaisjärjestöjen kannanottoja: EAPN-Fin, SOSTE
– Seminaarin sivut, mm. videoita puheista

Jiri Sironen
EAPN-Finin varapuheenjohtaja