27.5.2016

Sosiaalibarometri 2016, erityiskatsaus

”Toimeentulotuen alikäyttö on todellinen yhteiskunnallinen ongelma ja perustoimeentulotuen siirrolla Kelalle voi olla vaikutusta alikäytön alenemiseen.” (Sosiaalibarometri 2016, sosiaali- ja terveysjohtaja)

Toimeentulotuen tarkoituksena on turvata ihmisarvoisen elämän kannalta välttämätön toimeentulo. Silti suuri osa toimeentulotukeen oikeutetuista ihmisistä ei joko osaa, halua tai kehtaa hakea tukea. Arviot alikäytön laajuudesta vaihtelevat paljon. Kela on arvioinut toimeentulotuen alikäytön laajuudeksi yli 110 000 ruokakuntaa. He ovat usein heikoimmassa asemassa olevia, etenkin nuoria ja ikäihmisiä (Kuivalainen 2007).

Alikäyttö on vakava mutta vaiettu ongelma. Alikäyttö asettaa ihmiset eriarvoiseen asemaan ja sen tiedetään lisäävän syrjäytymisriskiä. Enemmän keskustelua on herättänyt tukien väärinkäyttö, vaikka siitä aiheutuva kustannus kansantaloudelle on alikäyttöä vähäisempi. Vuonna 2013 sosiaali- ja terveysjohtajista, Kelan ja TE-toimistojen johtajista alle kymmenesosa piti sosiaaliturvaetuuksien väärinkäyttöä suurena ongelmana (Sosiaalibarometri 2013).

Eduskunnan päätös siirtää perustoimeentulotuen maksatus kunnista Kelaan voi olla yksi askel kohti alikäytön vähentämistä. Siirto tapahtuu vuoden 2017 alussa. Aiemmat yritykset perustoimeentulotuen siirrosta Kelaan ovat kaatuneet valtiovarainministeriön vastustukseen ja pelkoon toimeentulotukimenojen hallitsemattomasta kasvusta.

Vuoden 2016 Sosiaalibarometrin erikoiskatsauksessa on pureuduttu Kela-siirron vaikutuksiin. Kyselyyn vastasi sosiaali- ja terveysjohtajat, sosiaalityöntekijät ja Kelan vastaajat. Asiantuntija-arvioiden mukaan toimeentulotuen alikäyttö vähenee, kun Kela ottaa hoitaakseen perustoimeentulotuen. Kuntavastaajista noin 80 prosenttia ja Kelan vastaajista lähes kaikki arvioi, että perustoimeentulotukea saa nykyistä useampi siihen oikeutettu. Asiakkaiden arvellaan saavan varmemmin myös muut Kelan etuudet, joihin he ovat oikeutettuja.

Kela-siirron arvioidaan pienentävän kynnystä hakea toimeentulotukea. Miksi tukea haetaan herkemmin Kelalta? Sosiaalibarometrin vastaajien mukaan asiakkaat kokevat Kelassa asioinnin helpompana ja vähemmän leimaavana kuin sosiaalitoimistossa. Toimeentulotuen saajista valtaosa saa Kelan etuuksia, jolloin Kelassa asiointi on monille etuudestaan tuttua.

Alikäytön vähenemisen avaimet ovat myös Kelan käsissä. Toimeentulotukeen oikeutetut henkilöt eivät saa etuutta automaattisesti, vaan sitä on haettava Kelalta. Kelalla on kuitenkin kattavat tietojärjestelmät, joista se pystyisi helposti havaitsemaan oikeudet eri tukiin. Toistaiseksi Kela ei ole linjannut, miten se toimii näissä tilanteissa.

Kelassa toimeentulotuen asioinnin painopisteen arvioidaan siirtyvän aiempaa vahvemmin sähköisiin palveluihin. Samanaikaisesti henkilökohtaisen palvelun ennakoidaan vähenevän. Ne tukeen oikeutetut, joilla on ongelmia käyttää sähköisiä palveluja ja jotka eivät tiedä oikeudestaan tukeen tai tunne tukijärjestelmää, eivät jatkossakaan osaa hakea etuutta.

Tuen käytön lisääntyessä perustoimeentulotuen etuusmenojen arvellaan kasvavan. Vastaavasti säästöjä odotetaan tulevan hallinnollisten kulujen pienenemisestä. Säästöjä on odotettavissa myös tuen alikäytön lieveilmiöiden vähenemisestä, kun tuella voidaan estää ihmisten ongelmien syvenemisen ja mahdollisesti jopa syrjäytymisen. Alikäytössä syrjäytymisketju kulkee usein toimeentulovaikeuksista pikavippeihin, velkaantumiseen, toimeentulon romahtamiseen ja lopulta hyvinvoinnin kokonaistilanteen heikkenemiseen. Alikäytön ”säästöt” ovat mitättömiä syrjäytymisestä aiheutuviin menoihin verrattuna.

Odotuksista huolimatta, perustoimeentulotuen siirtyminen Kelaan ei täysin poista tuen alikäyttöä. Kela on arvioinut, että uusia tuensaajia olisi noin 28 000 kotitaloutta eli noin neljäsosa tuen alikäyttäjistä. Tuen ulkopuolelle jäisi edelleen suuri joukko kotitalouksia, jotka eivät jostakin syystä hae tukea.

Asiakkaiden oman aktiivisuuden hakea toimeentulotukea arvioidaan lisääntyvän. Kelan tulisi osaltaan varmistaa muutoksessa toimeentulotuen asiakkaille mahdollisuus henkilökohtaiseen asiointiin, neuvontaan ja ohjaukseen. Lisäksi Kelan tulisi tuottaa selkeät ja yhdenmukaiset ohjeistukset toimeentulotuesta tuen saamisen varmistamiseksi, jotta taataan kansalaisten yhdenvertainen kohtelu.

erityisasiantuntija Anne Perälahti, SOSTE, EAPN-Finin hallituksen jäsen

Lähteet:
Susan Kuivalainen (2007) Toimeentulotuen alikäytön laajuus ja merkitys. Yhteiskuntapolitiikka 2007:1.
Sosiaalibarometri 2013 (2013) Anne Eronen, Tyyne Hakkarainen & Pia Londén. SOSTE.

 Lue Sosiaalibarometrin tuloksista lisää:
Sosiaalibarometri 2016. Erityiskatsaus toimeentulotuesta ja sote-uudistuksesta (2016) Anne Eronen, Timo Lehtinen, Pia Londén & Anne Perälahti. SOSTE.
Maaliskuu ilman rahaa. Erja Saarinen. SOSTE blogi. 2.5.2016.
Millaisia vaikutuksia toimeentulotuen Kela-siirrolla? Marketta Rajavaara & Minna Ylikännö. Kelan tutkimusbogi. 29.4.2016.