Euroopan köyhyyden vastainen verkosto EAPN järjesti 16.6.2016 seminaarin otsikolla ”From the Delors White Paper (1993) to the EU Pillar of Social Rights (2016), what future for the fight against poverty in Europe”. Seminaarin tarkoituksena oli valmistella EAPN:n reilun 25 vuoden kokemuksella vastausta EU-komission Euroopan sosiaalista pilaria koskevaan kuulemiseen.

Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari on Junckerin komission tärkein sosiaalialaa koskeva aloite. Juncker puhui siitä ensi kerran syyskuussa 2015 mainiten, että Euroopan tulisi olla myös sosiaalisesti kolmen A:n luokkaa (Social Triple A). Pilaria voi pitää komission vastauksena talous- ja eurokriisin tuottamaan sosiaaliseen kriisiin sekä voimistuneeseen kritiikkiin tämän ohittamisesta valtioiden velkakestävyyttä painottaessa. Pilarin olisi tarkoitus antaa panoksensa ”euroalueen uudelle lähentymiselle” ja rahaliitto EMUn sosiaalisen ulottuvuuden ja oikeudenmukaisuuden kehittämiselle.

Komissio julkaisi 8.3.2016 tiedonannon ja alustavan hahmotelman Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarista. Samalla se käynnisti vuoden loppuun kestävän julkisen kuulemisen keskustelujen ja verkkokyselyn muodossa.

Tiedonannon mukaan tarkoituksena on tarkastella ja päivittää työ- ja sosiaalialan lainsäädäntöä yhteiskunnan, työmarkkinoiden, väestörakenteen ja teknologian muutoksia vastaan, tarkastella sosiaalisten oikeuksien tilaa jäsenmaissa sekä edistää samalla hyvien käytäntöjen kartoittamista ja levittämistä. Tavoitteena on tulevaisuuteen sopiva sosiaaliturva ja ihmisten suojeleminen työelämän muutoksissa. Mukana on myös alueita, joissa EU:lla ei ainakaan toistaiseksi ole toimivaltaa. Näiltä osin pilari voisi kuitenkin jo nyt määritellä yhteisiä vertailukohtia. Kuulemisen yhteydessä kysytään myös, voisiko EU:n toimivaltaa laajentaa.

Pilarin alustava sisältö

Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin ensimmäinen versio sisältää 20 politiikan alaa jaoteltuina kolmeen lukuun
– Yhtäläiset mahdollisuudet ja pääsy työmarkkinoille
– Oikeudenmukaiset työelot ja työehdot
– Riittävä ja kestävä sosiaalinen suojelu

Jokaisesta 20 politiikan alueesta luetellaan myös olemassa olevat oikeudet ja oikeuslähteet.
Esimerkkinä kohta 15: Vähimmäistoimeentulo

”15.Vähimmäistoimeentulo

Useimmissa jäsenvaltioissa – muttei kaikissa – taataan vähimmäistulo ihmisille, jotka ovat köyhyysriskissä ja joilla ei ole muuta toimeentuloa. Tällä hetkellä ongelmia ovat muiden muassa se, ettei etuuksien taso anna edunsaajille mahdollisuutta päästä köyhyydestä, etuuksien heikko kattavuus sekä se, että vähimmäistoimeentulotuen hakeminen on niin monimutkaista, ettei sitä haeta. Työikäisten kohdalla heikot yhteydet aktiivisiin tukitoimiin ja sosiaalipalveluihin sekä se, ettei etuuksia asteittain vähennetä työhön palatessa, saattavat johtaa etuusloukkuihin ja tehdä työn vastaanottamisesta vähemmän houkuttelevaa. Toimeentuloturva ei kata riittävällä tavalla niitä, jotka käyttävät työttömyysetuutensa loppuun, eikä työttömyysetuuksia ja vähimmäistoimeentuloetuuksia koordinoida riittävästi. Vähimmäistoimeentuloturva ei useimmissa jäsenvaltioissa riitä nostamaan muita toimeentulonlähteitä vailla olevia ikääntyneitä pois köyhyydestä.

1. Kaikille, joiden varat eivät riitä kohtuulliseen elintasoon, on taattava riittävät vähimmäistoimeentuloetuudet. Työikäisten tapauksessa näihin etuuksiin on liitettävä vaatimus osallistua aktiivisiin tukitoimiin, jotta edunsaajia rohkaistaan integroitumaan (uudelleen) työmarkkinoille.

– Euroopan unionin perusoikeuskirjan 34 artikla: Yhteiskunnallisen syrjäytymisen ja köyhyyden torjumiseksi unioni tunnustaa oikeuden toimeentuloturvaan ja asumisen tukeen tarkoituksena turvata ihmisarvoinen elämä jokaiselle, jolla ei ole riittävästi varoja – –, ja se kunnioittaa tätä oikeutta.
– SEUT-sopimuksen 151 artiklassa määrätään, että unionin ja jäsenvaltioiden tavoitteena on syrjinnän torjuminen.
– SEUT-sopimuksen 153 artiklassa määrätään, että unioni tukee ja täydentää jäsenvaltioiden toimia, kun kyse on sosiaalisen syrjäytymisen torjumisesta ja ihmisten integroimisesta työmarkkinoille.”

Seminaari valmisteli EAPN:n kantoja

EAPN:n puheenjohtaja Sergio Aires kuvasi avauksessaan ristiriitaisia tunteitaan: Köyhyyden vain kasvettua Eurooppa 2020 -strategian aikana, nyt olisi viimeinen mahdollisuus muuttaa sosiaaliasioissa kurssia, tai muuten tulemme palaamaan vanhanaikaiseen köyhyyspolitiikkaan. Joku yleisöstä kuvasi tilannetta jopa tansseiksi Titanicilla ennen jäävuoreen törmäämistä, kun EU jäsenvaltioineen ei ole vuosien epäonnistumisista huolimatta lähtenyt voimakkaammin korjaamaan kurssiaan.

Komissiolle pilaria valmistellut Allan Larsson joutui yllättäen perumaan osallistumisensa tilaisuuteen henkilökohtaisten syiden vuoksi. Tilalle tullut komissaari Thyssenin kabinetin jäsen, Vasiliki Kokkori ei alustuksessaan juuri antanut aiheesta lisätietoja, ja vastaili kysymyksiin ja kritiikkiin puolustelevan hyökkäävästi luetellen eri sosiaaliasioita koskevien direktiivien ja aloitteiden kautta, kuinka kaikki on hyvin tai vähintään otettu jo huomioon.

Dialogi eteni kun alustuksia pitivät pilarista europarlamentille raportoiva MEP Maria João Rodrigues, edustajat EAPN:n työryhmistä, verkostoista ja eurooppalaisista jäsenjärjestöistä (Eurodiaconia, Feantsa, AGE Platform) sekä komission työllisyys-, sosiaali- ja kuluttaja-asioiden pääosaston johtaja Stefan Olsson. EAPN:n jäsenverkostojen edustajat toivat keskusteluun omia kokemuksiaan ja näkökulmiaan.

Seminaarissa nousi esiin tarve luoda ensin visio siitä, mitä sosiaalisten oikeuksien pitäisi Euroopassa olla. Työ ei kuitenkaan saisi jäädä ”mukavan paperin” kirjoittamiseen, vaan tämän jälkeen pilarin politiikka-alueet pitäisi kääntää selkeiksi tavoitteiksi, toimintaohjelmiksi ja pohtia samalla taloudellisia instrumentteja (rakennerahastot mukaan lukien), mitä kautta pilarin voisi toteuttaa.

MEP Rodrigues näki Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin rakentamisen välineenä talouspolitiikan muuttamiseksi. Hän nosti esille myös pidemmälle meneviä uudistuksia, kuten euroalueen oma budjetti ja verotuskysymykset.

Seminaarin sata osallistujaa toivat esille mm. että
– Pilarissa painottuu työelämä, vaikka työllisyys ei ratkaise kaikkia köyhyysongelmia.
– Sosiaalisten oikeuksien ja siten myös pilarin tulisi koskea koko EU-aluetta, ei vain euromaita.
– Sen sijaan että annettaisiin poliitikkojen määritellä mikä on kunkin oikeuden normi (esim. vähimmäistoimeentulo 60 % mediaanitulosta), pilarissa tulisi käyttää olemassa olevia sosiaalisten oikeuksien ja lakitapausten määritelmiä.
– Sosiaaliturvan riittävyys ja kestävyys muodostavat potentiaalisen ristiriidan keskenään.
– Pakolaiset ja turvapaikanhakijoiden oikeudet sekä kotouttaminen puuttuvat alustavasta versiosta.
– Pilarissa mainittu sosiaalisen dialogin ei tulisi koskea vain työntekijöitä ja ammattiliittoja, vaan myös muuta kansalaisyhteiskuntaa.

Seminaarissa todettiin myös että pilarin lopullinen muoto riippuu kuulemisesta ja laaja osallistuminen on tarpeen. EAPN ja EAPN-Fin osallistuvat aktiivisesti keskusteluun ja vastaavat virallisesti kuulemiseen alkusyksystä.

Samalla todettiin, että pilariin ei kannata ladata liikaa odotuksia, vaan samaa energiaa kannattaa käyttää edistämään muita vaikuttamisen kohteita, kuten Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden ja toimivan köyhyyden vastaisen foorumin peräänkuuluttaminen, eurooppalaiseen ohjausjaksoon European Semesteriin vaikuttaminen, kaiken EU-politiikan sosiaali-, hyvinvointi- ja työllisyysvaikutusten arvioinnin edistäminen sekä kasvu- ja vakaussopimuksen uudelleenarvioiminen.

Useassa puheenvuorossa kaivattiin makrotalouden epävakauden tarkastelun lisäksi myös ”makrososiaalisen epävakauden” tarkastelua. Esille nousi myös vaatimus entistä isommasta ja laajemmasta EU-ohjelmasta ja rakennerahastosta köyhyyden ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi nykyisten hajanaisten ESR-rahastojen ja ruoka-avun sijaan.

EAPN-Finin pohdintoja

Myös EAPN-Finin sosiaalipoliittinen työryhmä ehti seminaaria edeltävällä viikolla keskustelemaan alustavasti aiheesta. Keskustelussa nousi esille seuraavia huomioita:
– Mikä on sosiaalisten oikeuksien pilarin suhde kaikkiin aikaisempiin sopimuksiin, kuten Euroopan sosiaaliseen peruskirjaan, ja tuottaako pilari näihin nähden mitään uutta? Sosiaalisen peruskirjan näkökulmasta tehtyjä kanteluitakaan ei aina oteta vakavasti, esim. Suomi on saanut huomautuksen vähimmäisturvan tasosta eikä tee asialle mitään.
– Onko pilarilla mitään käytännön merkitystä, vai tuotetaanko tässä taas vain uutta puhetta sosiaalisesta Euroopasta? Toisaalta pilarin sisällön määrittäminen on tärkeää, jotta sosiaalisia oikeuksia ei nähdä vain talouskasvua kannattelevaksi tekijäksi.
– Köyhyys ei ole pilarin alustavassa versiossa vahvasti esillä, vaikka se on kasvava ongelma Euroopassa, joten voiko pilari jopa heikentää köyhyyden vastaista työtä?
– Miten ja millä toimivallalla pilaria toteutettaisiin? Jotain velvoittavuutta pilarilla tulisi olla, vaikka se ei välttämättä sisältäisikään yksityiskohtaista määrittelyä kuvaamistaan politiikka-alueista. Pilaria rakentaessa olisi tärkeää painottaa universalismia ja jäsenmaat voisivat sitten itse valita keinoja sen toteuttamiseen, mutta toisaalta tarvitaan vähimmäisstandardeja perälaudaksi estämään sosiaalisten oikeuksien rikkomisen. EU:n toimivaltaa voitaisiin siis laajentaa minimisäännösten tekoon myös sosiaalisektorilla edelleen tukemaan jäsenmaiden omaa politiikkaa.
– Euroalueelle aiotun pilarin tulisi koske kaikkia jäsenmaita.
– Sukupuolinäkökulma tulisi huomioida poikkileikkaavasti kaikissa politiikan alueissa.
– Palvelujen ja niiden saavutettavuuden lisäksi tulisi käsitellä myös niiden laatua.
– Mikä on pilarin suhde olemassa oleviin strategioihin (Eurooppa 2020) ja prosesseihin (eurooppalainen ohjausjakso European Semester), joiden puitteissa olisi tehtävissä paljon nykyistäkin enemmän sosiaalisten tekijöiden huomioimiseksi ja köyhyyden vähentämiseksi?

Jatkoa

Nyt on aika keskustella sosiaalisista oikeuksista ja pilarista niin jäsenmaissa kuin EU-tasollakin. Helsinkiin on tulossa syyskuussa paneelikeskustelu ja yleisötilaisuus aiheesta. EU-komissio on järjestämässä aiheesta loppuvuodesta myös isomman seminaarin. Valkoisen kirjan Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarista on tarkoitus ilmestyä alkuvuodesta 2017. Myöhemmin keväällä 2017 on tulossa valkoinen kirja myös rahaliitto EMUn kehittämisestä.

Linkkejä lisätietoihin:
– Komission tiedote
– Tiedonanto ja pilarin alustava versio
– Linkki kuulemisen verkkokyselyyn
– Storify-koonti EAPN:n seminaarista
– Kansainvälisen työjärjestö ILOn tiedote ja julkaisu pilarista

Jiri Sironen, EAPN-Finin varapuheenjohtaja 20.6.2016