Jiri Sironen: EU-ohjausjakso, Suomen maaraportti ja sosiaalinen Eurooppa?

EU-komissio julkaisi 26.2. jäsenmaita koskevat maaraportit, joissa tarkastellaan maiden talous- tilannetta sekä jonkin verran myös työllisyys- ja muita sosiaalisia asioita.

Maaraportit ovat osa EU:n vuosittaista talousohjausjaksoa (European Semester). Ohjausjakso käynnistyi loppuvuodesta vuotuisen kasvuselvityksen (AGS, Annual Growth Survey) ja työllisyysraportin (JER, Joint Employment Eeport) julkaisuilla. Niissä komissio kuvaa Euroopan kasvu- ja työllisyysnäkymiä tulevalle vuodelle. Euroopan EAPN:n vastaukset em. raportteihin sisälsivät mm. huomioita, että Eurooppa 2020 -strategian sosiaalisia tavotteita (köyhyyden vähentäminen ja työllisyyden lisääminen), niitä tukevia sosiaalisia investointeja sekä kansalaisten osallistumista talousohjausjaksoon pitäisi edistää ja konkretisoida vahvemmin.

Suomen maaraportissa (CR, Country Report) sosiaaliasioista todetaan mm. seuraavaa:
– Suomessa on muihin jäsenvaltioihin verrattuna alhainen köyhyysriski, mutta se on kuitenkin
kasvussa … Viime vuodet jatkunut heikentyminen on huomionarvoista, koska se kuvastuu myös muista indikaattoreista. Köyhyysriskin ero Suomessa syntyneiden nuorten (21,6 prosenttia) ja ulkomailla syntyneiden nuorten (50,0 prosenttia) välillä oli yksi EU:n suurimmista vuonna 2013. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mikrosimulaatiot osoittavat, että köyhyysriski kasvaa edelleen vuonna 2015. Myös muut sosiaaliset indikaattorit heikentyivät vuosina 2013–2014.
– … lasten päivähoito-oikeuden suunniteltu rajaaminen toisen vanhemman ollessa kotona
(esim. opiskelun tai työttömyyden vuoksi) voisi vaikuttaa kielteisesti vähäosaisiin.
– Suomen pitkäaikaistyöttömien määrä on kasvanut edelleen. ja huomattavan monet pitkäaikaistyöttömät siirtyvät työvoiman ulkopuolelle.

– Nuorisotyöttömyys on pysynyt muuttumattomana ja lähellä EU:n korkeaa keskiarvoa.

Maaraportti seuraa myös Eurooppa 2020 -strategian kansallisten tavoitteiden saavuttamista. Suomen köyhyys- ja syrjäytymisvaarassa elävien määrän vähentämistä koskeva tavoite on 770 000 henkilöä vuonna 2020. Raportti kommentoi: ”927 000 vuonna 2014. Köyhyysvaarassa olevien ihmisten määrä on kasvussa, ja se on ollut noin 900 000 koko viime vuosikymmenen ajan. Sen vuoksi vuodeksi 2020 asetetun tavoitteen saavuttaminen tulee olemaan vaikeaa.”

Maaraportti sisältää erilaisia indikaatttoritaulukoita, joista seuraavassa kuvassa sosiaalisen osallisuuden indikaattorit:

sosiaalisen osallisuuden indikaattorit

Huomionarvoista on, että tilastoluvut koskevat vuotta 2014 ja kun kehitystrendit ovat mitä todennäköisimmin jatkuneet, sosiaaliset indikaattorit ovat kehittyneet entisestään huonompaan suuntaan.

Maaraporttien julkaisun jälkeen jäsenmaissa olisi syytä keskustella niistä. Suomessa keskustelua käydään pääosin suljettujen ovien sisällä. Tämä koskee liian paljon koko ohjausjaksoa. Myös median soisi olevan kiinnostuneempi.

Keväällä Suomi laatii myös vuotuisen kansallisen ohjelmansa (NRP, National Reform Programme) Eurooppa 2020 -strategian seurannasta. Siinä seurataan strategian viiden päätavoitteen edistymistä ja esitellään toimia vuoden 2015 Suomen EU:lta saamien maakohtaisten suositusten saralla. Kansallisen ohjelman laadinnasta vastaa Suomessa valtiovarainministeriö. VM ei ole avannut prosessia kansalaiskeskustelulle.

Ohjausjakso päättyy kevät-kesästä kullekin jäsenmaalle annettaviin suosituksiin (CSR, Country Spesific Recommendations). Komissio julkaisee suositusten ensimmäiset versiot 18. toukokuuta. Euroopan EAPN, sen kansalliset verkostot ja monet muut kanslaisjärjestöt laativat omia vaihtoehtoisia maakohtaisia suosituksiaan, joiden kautta ne yrittävät saada komissiota keskittymään mielestään olennaisiin kysymyksiin.

European Semester -ohjausjakso päättyy Eurooppa-neuvoston vahvistaessa lopulliset maakohtaiset suosituksensa jäsenmaille kesllä.

Sosiaalinen Eurooppa, jälleen kerran?

Kevään 2016 mittaan ajankohtaista on mm. rahaliitto-EMUn sosiaalisen ulottuvuuden käsittely ja komission 8.3. lupaama tiedonanto EU:n sosiaalisesta pilarista.

Komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker ja sosiaali- ja työllisyysasioista vastaava komissaari Marianne Thyssen ovat julistaneet, että EU:n pitäisi olla kolmen A:n luokkaa (social triple-A) myös sosiaalisesti, ei vain taloudellisesti. Toistaiseksi velkakriisi on painanut vaakakupissa sosiaalista kriisiä enemmän, kuten Thyssen kommentoi EAPN:n politiikkaseminaarissa lokakuussa 2015. Nähtäväksi jää, lunastaako komissio lupauksensa vai onko luvassa vain entisen kaltaisen talouspolitiikan ”kasvojenkohotusta” sosiaalisesta Euroopasta puhumalla.

Komission agendalla on myös EMUn sosiaalisen ulottuvuuden pohdinta, joka liittyy rahaliiton viimeistelyyn. Junckerin komission yksi pääprioriteetti on syvempi ja reilumpi rahaliiitto. EMUn viimeistelyyn liittyen EU:n ”viisi puheenjohtajaa” julkaisivat 2015 viiden puheenjohtajan raportin. Komissio käynnistää nyt keskustelua jäsenmaiden kanssa ja tarkoituksena on julkaista aiheesta Valkoinen paperi keväällä 2017.

EAPN ja EAPN-Fin seuraavat EU:n talous- ja sosiaaliasioita, osallistuvat keskusteluun ja pyrkivät vaikuttamaan köyhyyden ja eriavoisuuden vähentämiseen koko Euroopassa.

Jiri Sironen
EAPN-Fin, varapuheenjohtaja