Kuva: Erja Saarinen
Kuvassa vasemmalta: Kunnioittavasti köyhyydestä -tunnustuksen saanut Katja Raunio, kunniamaininnan artikkelistaan saanut Heidi Nummi, raadin jäsenet Elina Aaltonen, Juha Kaski ja Irja Remekselä sekä kunniamaininnan radiosarjasta saanut Asta Leppä.

”Tässä jutussa on oikeastaan ihan kaikki: lapsiperheköyhyyden tai ylipäänsä köyhyyden historiaa, taloustieteen, sosiologian ja muiden alojen tutkimuksia, poliitikkojen näkemyksiä ja oman köyhyyden analysointia, myös itsekritiikkiä.” Näin Kunnioittavasti köyhyydestä -raati arvioi Katja Raunion Long Playssa julkaistua esseetä Köyhän perheen lapsi, jolle se päätti antaa tämän vuotisen Kunnioittavasti köyhyydestä -tunnustuksen. Tunnustus jaettiin 8. joulukuuta.

Tunnustuksen jakaa Suomen köyhyyden vastainen verkosto EAPN-Fin. Raati koostuu köyhyyttä kokeneista ihmisistä. Vuoden 2021 raatiin kuuluivat Elina Aaltonen, Tii Judén, Juha Kaski, Irja Remekselä ja Anne Tyni.

Tänä vuonna ehdokkaana oli 26 juttua, joissa käsitellään paljon lapsiperheköyhyyttä. Palkittu Raunion essee käsittelee kuitenkin nimestään huolimatta köyhyyttä monipuolisesti eri ikävaiheissa ja elämäntilanteissa, esimerkiksi kirjoittajan äidin elämänkaaren kautta. Raati katsoi, että Raunion artikkeli vetää tavallaan yhteen kaikki muut ehdokkaat ja sen asenne on nimenomaan köyhyyttä kokevia ihmisiä kunnioittava.

”Kaikesta tiedosta huolimatta Raunion juttu soljuu erinomaisesti kirjoitettuna eteenpäin. Se on pitkä, mutta sen lukemista on pakko jatkaa”, Irja Remekselä sanoo.

Long Play julkaisee tutkivaa journalismia, laajoja reportaaseja, henkilökuvia, esseitä ja muita pitkiä juttuja digitaalisessa muodossa. Jutut ovat maksullisia, mutta Kunnioittavasti köyhyydestä -tunnustuksen saanut essee on nyt luettavissa maksutta.

Raatilaiset pohtivat, keitä Long Playn jutut tavoittavat? Köyhyyttä kokeville maksumuuri on esteenä. Tavoittavatko köyhyyttä käsittelevät artikkelit ylipäänsä ne ihmiset, joiden pitäisi tutustua asiaan? Asenteiden muuttumisen kannalta köyhyydestä pitäisi lukea hyvin toimeentulevien, mutta lukemaan pitäisi päästä myös köyhyyttä kokevien, koska tällaisista jutuista saa tavallaan vertaistukea ja ne vähentävät köyhyyden stigmaa ja häpeää.

Köyhyyttä kokevien näkemykset esiin

Ihmiset, jotka eivät köyhyyttä tai sitä kokevia ihmisiä tunne, leimaavat ja luokittelevat helposti köyhät tietynlaisiksi. Köyhyys voi kuitenkin koskettaa ketä tahansa erilaisissa elämäntilanteissa. Raatilaiset ovat kokeneet, että lähes aina se esitetään ihmisen omana vikana, näin monesti myös mediassa.  

Tunnustus pyrkii rikkomaan tätä toisten puolesta tietämistä. Se tuo keskusteluun köyhyyttä kokevien ihmisten näkemyksiä siitä, miten mediassa käsitellään ja pitäisi käsitellä köyhyyttä. Köyhyyttä kokevilla on myös ratkaisuehdotuksia köyhyyden poistamiseksi.

Kunniamaininnan raati antoi Heidi Nummen artikkelille Köyhyys on Suomessa syventynyt – silti moni pitää sitä ihmisen omana vikana. Se on julkaistu Maailman Kuvalehdessä. Tämä artikkeli näyttää kolmen ihmisen tarinan ja tutkimustiedon kautta, miten köyhyyteen voi joutua monista, itsestään riippumattomista syistä.

Raati totesi, että jutussa ovat kaikki tunnustuksen kriteerit kohdallaan, kuten se, että köyhyyttä kuvataan monipuolisesti ja että yksilötarinat laajenevat yhteiskunnallisiksi.

”Juttu on selkeä, kattava ja ajankohtainen. Mukana on myös korona-ajan vaikutuksia freelancemuusikon tilanteen kautta.”

”Jutussa kosketti jatkuvan selviytymistaistelun kuvaus. Se sulattaa unelmat, kun ei ole massia”, Juha Kaski toteaa.

Hyvää on myös se, että artikkelissa tuodaan esiin Suomen kansainväliset sitoumukset, kuten Agenda2030-tavoite köyhyyden vähentämisestä. Siinä myös muistutetaan, että pohjimmiltaan köyhyydessä on kyse ihmisoikeusrikkomuksesta, siitä, että taloudelliset ja sosiaaliset oikeudet jäävät täyttymättä. Suomi on viime vuosina saanut useita huomautuksia YK:n taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien komitealta ja Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitealta siitä, ettei perusturvan taso ole riittävä.

Erityiskiitokset maakuntalehdille ja MTV-uutisille

Raadin mielestä pääkaupunkiseudulta tehdään usein juttuja, jotka käsittelevät asunnottomuutta, leipäjonoja ja päihdeongelmia eivätkä esimerkiksi kaikkea sitä köyhyyttä, jota pienet palkat ja asumisen kalleus ihmisille aiheuttavat. Tänä vuonna ehdolla oli erinomaisia artikkeleita maakuntalehdistä, kuten Karjalaisesta, Satakunnan Kansasta ja Savon Sanomista. Niissä köyhyyden käsittely oli monipuolisempaa.

Raati kiittää myös MTV-uutisia laajasta uutisoinnista 12.10.2021 järjestetystä köyhyyttä kokeneiden ja päättäjien tapaamisesta. Tapahtuma sai arvoisensa julkisuuden valtakunnan mediassa.

MTV uutiset teki tilaisuudesta monipuolisen kokonaisuuden, johon kuului useamman köyhyyttä kokeneen ihmisen haastattelu sekä ministerin ja Köyhyysvahtia tekemässä olleen asiantuntijan Anna Järvisen haastattelu MTV:n uutisaamussa. Raati toteaa, että köyhyyttä kokeneiden haastatteluista näkyi ja kuului, että toimittajat suhtautuivat haastateltaviin asiallisesti ja kunnioittavasti: haastateltavien oli selvästi helppo puhua toimittajalle.

Työssäkäyvien köyhyyteen lisää huomiota

Raati haluaa erityisesti kiinnittää huomiota työssäkäyvien köyhyyteen ja yhteiskunnassa palkkatuella, työharjoitteluissa ja työkokeiluissa tehtävään lähes palkattomaan työhön, jolla ei tule toimeen. Työssäkäyvien köyhyys on Suomessakin ongelma. Se käy ilmi Katja Raunion ja Heidi Nummen jutuista. Muun muassa köyhistä lapsiperheistä merkittävässä osassa on työssäkäyvä aikuinen.

Raati toivoo työssäkäyvien köyhyyden laajempaa käsittelemistä. Aivan tavallisissa töissä pienellä palkalla ja ehkä osa-aikaisena elämään joutuvien lisäksi monet tekevät pitkää päivää työtoiminnassa, työharjoitteluissa ja työkokeiluissa ilmaiseksi tai hyvin pienillä korvauksilla. Vaikka nämä työjaksot sujuisivat kuinka hyvin, erittäin harvoin jaksosta seuraa työllistyminen normaaliin palkkatyöhön. Työnantaja saattaa vain haalia halvalla apukäsiä. Järjestöt työllistävät paljon palkkatuella, mutta niillä ei usein ole rahaa jatkaa työtä normaalina työsuhteena.

Raati palkitsi toisella kunniamaininnalla Asta Lepän Ylen sivuilla julkaistun kolumnin Iso joukko suomalaisia tekee työtä, jolla ei yksinkertaisesti tule toimeen ja halusi myös kiittää tätä laajasta Köyhä Suomi -radio-ohjelmasarjasta.

Kunnioittavasti köyhyydestä -tunnustus on taiteilija Helena Korkan teos Hyvä kello kauas kuuluu. Lisäksi tunnustuksen saaja saa Huoltaja-säätiön tuhannen euron toimittajastipendin.

Tilaisuudessa julkistettiin Kuka on köyhä -video, jonka ovat tehneet Kikidi, Irti rikoksista ry, Kokemusasiantuntijat verkossa -hanke ja Kriminaalihuollon tukisäätiö.

Lisätietoja

raadin jäsen Irja Remekselä, irja.remeksela(at)gmail.com

raadin sihteeri Erja Saarinen, erja.saarinen(at)soste.fi