Suuri osa maksuhäiriöisistä henkilöistä jää ilman verkkopankkitunnuksia, koska useat pankit eivät myönnä niitä maksuhäiriöiselle. Samalla vaarantuvat sekä peruspankkipalvelujen että muiden peruspalvelujen yhdenmukainen saatavuus. Verkkopankki on nykypäivänä paitsi pääasiallinen tapa hoitaa pankkiasioita myös väline palvelujen käyttöön. Esimerkiksi Kansaneläkelaitoksen, työhallinnon, verohallinnon ja Trafin palvelut ovat suureksi osaksi siirtyneet verkkoon ja niiden käyttäminen edellyttää vahvaa sähköistä tunnistautumista, käytännössä verkkopankkitunnuksia. Sähköinen tunnistautuminen liittyy myös kansalaisoikeuksien käyttämiseen, kuten kansalaisaloitteen allekirjoittamiseen.

Suomessa oli kesäkuun lopussa 356 100 henkilöä, joilla oli yksi tai useampi maksuhäiriömerkintä. Tämä vastaa 8,2 prosenttia kaikista 18 vuotta täyttäneistä suomalaisista. Nuorista aikuisista jo yli 11 prosentilla on maksuhäiriömerkintä, mutta eniten kasvava ryhmä ovat eläkeikäiset. Vuonna 2013 jokaisella rekisteröidyllä henkilöllä on jo keskimäärin 15 maksuhäiriömerkintää.

Laki luottolaitostoiminnasta (134 §) takaa asiakkaalle oikeuden peruspankkipalveluihin, mutta verkkopankkitunnukset eivät tällä hetkellä kuulu niihin. Eduskunnan talousvaliokunta muutti mietinnössään (25/2002) hallituksen luottolaitostoimintaa koskevasta lakiehdotuksesta (HE 33/2002) verkkopankkitunnukset -kohdan muotoon ”tarpeelliset tilinkäyttövälineet”. Käytännössä tämä tarkoittaa talletustiliä ja tilinkäyttövälinettä, joka usein on Visa Electron -tyyppinen on-line debit-kortti sekä maksujen välitystä koskevia toimeksiantoja.

Vuoden 2002 jälkeen sähköiset palvelut ovat kehittyneet merkittävästi. Verkkopankissa maksaminen ja e-laskujen käyttö ovat tavanomaisin ja edullisin tapa hoitaa pankkiasioita. Ilman verkkopankkitunnuksia asiakas joutuu käyttämään enemmän aikaa ja rahaa laskujen hoitamiseen, sillä maksuautomaatteja on vähennetty ja lähipalveluja ei ole kaikille saatavilla.

Kuluttajaviraston kanssa neuvotellut Finanssialan keskusliitto suositti vuonna 2010 pankeille, etteivät ne automaattisesti kieltäisi verkkopankkitunnuksia asiakkailta, joilla on yksi maksuhäiriömerkintä. Ongelmana sen sijaan on, että ihmisillä on nykyisin todennäköisemmin useita maksuhäiriömerkintöjä. Pankeilla tosin on mahdollisuus myöntää verkkopankkitunnukset maksuhäiriöistä huolimatta.

Verkkopankkitunnuksettomat kansalaiset joutuvat eriarvoiseen asemaan luottolaitoksen asiakkuuskriteerien vuoksi. Perustuslain mukaan ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä (6 §) ja valtiovallan on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen (22 §).

Sähköisten palvelujen yleistyessä nopeasti ongelma koskettaa monia. Tilannetta voitaisiin muuttaa muuttamalla lakia luottolaitostoiminnasta siten, että verkkopankkitunnukset kuuluisivat tarpeellisiin tilinkäyttövälineisiin. Ratkaisuna voisivat olla myös valtion myöntämät asiointitunnukset.

Lisätietoja: Asiamiessosiaalityöntekijä Marjatta Kaurala. Kriminaalihuollon tukisäätiö, [email protected]; 050 3447 582 ja talous- ja järjestösihteeri Juha Keränen, Työttömien Valtakunnallinen Yhteistoimintajärjestö – TVY ry [email protected]; 040 547 7090

Suomen köyhyyden ja syrjäytymisen vastainen verkosto – EAPN-Fin

Outi Ruishalme
EAPN-Finin puheenjohtaja