Kuvateksti: Virpi Hyttinen on mukana Ihmisoikeusliiton vaikuttajaryhmässä, joka edistää köyhimpien ihmisten oikeuksia. Hän puhui elinkustannusten nousua käsittelevässä eduskunnan köyhyysryhmän seminaarissa 7. kesäkuuta.
Eduskunnan köyhyysryhmän seminaarissa 7. kesäkuuta 2022 kuultiin, miten elinkustannusten nopea nousu on vaikeuttanut köyhyyttä kokevien arkea. Etuuksien ylimääräistä indeksikorotusta pidettiin yhtenä nopeana keinona helpottaa tilannetta, mutta paljon muutakin tarvitaan.
Valtion pitää ottaa köyhistä vastuu, vaati kokemusasiantuntija Virpi Hyttinen köyhyysryhmän seminaarissa. Ruoan ja bensan kallistuminen tuntuu raskaasti minimitukia saavan elämässä.
”Nyt kökötellään kotona”
Työmarkkinatukea, toimeentulotukea ja asumistukea saavan Virpi Hyttisen elämä on vaikeutunut elinkustannusten nousun vuoksi. Sitä on vaikeuttanut paitsi ruoan kallistuminen, etenkin bensan hinnan huomattava nousu. Sivussa kaupungin keskustasta asuvana hän tarvitsee autoa lähes kaikkeen, kuten kaupassa käyntiin ja ystävien luona vierailuun.
”Nyt kökötellään kotona. Mitään maksullisia harrastuksia ei ole.” Hyttisen kotikunnassa ei ole ruokajakelua, josta hakea pientä helpotusta. Sellaiseen pääsemiseksi pitäisi käyttää rahaa liikkumiseen ja sitä ei ole.
Hyttisen köyhyyden taustalla on läheisen kuolema, avioero ja oma sairastuminen. Hän on käytännössä työkyvytön, mutta ei ole saanut työkyvyttömyyseläkettä. Lähes 60-vuotiaalle ei myöskään työtä tarjota.
Verot pois pienistä tuista
Virpi Hyttinen esitti ratkaisuehdotuksia, joilla hänen tilanteensa korjaantuisi.
Yleisesti ajatellaan, ettei ihmisten pitäisi joutua olemaan pitkään viimesijaiseksi tueksi tarkoitetun toimeentulotuen varassa. Perusturvan tulisi riittää kohtuulliseen toimeentuloon.
Nyt moni työttömyysturvan peruspäivärahan tai työmarkkinatuen varassa oleva joutuu lisäksi hakemaan toimeentulotukea. Silloin pieni korotus työmarkkinatukeen ei auta, koska se vähennetään toimeentulotuesta. Hyttinen toivookin korotusta toimeentulotukeen. Täydentävää toimeentulotukea pitäisi myös saada nykyistä helpommin hankalissa tilanteissa.
Perusturvaetuuksien korotusten tulisi olla merkittäviä, jotta toimeentulotuen tarve poistuisi.
Hyttisen taloustilannetta helpottaisi myös se, ettei pieniä etuuksia, kuten työmarkkinatukea, verotettaisi. Terveydenhuollon asiakasmaksujen tulisi hänestä olla toimeentuloon suhteutettuja. Jos ihminen saa toimeentulotukea, niitä ei pitäisi periä.
Sairastuminen aiheuttaa muutenkin kiperiä tilanteita: Kela käsittelee sairauden aikaisia etuuksia kuukauden ja sen ajan joutuu olemaan rahatta. Hyttinen on myös kokenut, miten ihmisiä Kelan ja kunnan välillä, kun esimerkiksi yrittää saada rahaa silmälaseihin. ”Tällainen jatkuva taistelu masentaa.”
”Kulttuuritapahtumiin pääsy olisi niin ihanaa!”
Virpi Hyttinen sai jokin aika sitten vastattavakseen Kaikukorttia koskevan kyselyn. Hän ei ollut aiemmin kuullutkaan kyseisestä kortista.
Kaikukortilla voi hankkia maksuttomia pääsylippuja esimerkiksi festivaaleille, museoihin tai teatteriin tai käydä maksutta vaikkapa kansalaisopiston kursseja. Kortin voi kuitenkin saada vain Kaikukortti-verkostoon kuuluvien sosiaali- ja terveydenhuollon tai kuntien hyvinvointitoimialan toimijoiden asiakkaat, jotka eivät pysty tiukassa taloustilanteessa itse hankkimaan lippuja.
Hyttisestä Kaikukortti pitäisi antaa kaikille köyhyyttä kokeville. Hän korosti, kuinka paljon kulttuuri voisi antaa jatkuvassa niukkuudessa, vailla harrastuksia elävälle. ”Kulttuuritapahtumiin pääsy olisi niin ihanaa!”
Paikkaamisesta pitkäjänteiseen köyhyyden vähentämiseen
Antero Laukkanen
Köyhyyden vähentämiseksi tehdään jatkuvasti paikkaustoimia, mutta ei yritetä saavuttaa sellaista tilannetta, ettei köyhyydestä tarvitsisi puhua lainkaan, eduskunnan köyhyysryhmän puheenjohtaja, kristillisten kansanedustaja Antero Laukkanen totesi.
Sosiaalidemokraattien kansanedustaja Hussein al-Taee kaipasi 12 vuoden parlamentaarista ohjelmaa, jolla köyhyydestä päästäisiin. Nyt toinen hallitus leikkaa sosiaaliturvasta ja toinen sitten taas korjaa tilannetta.
Suomi on saanut huomautuksia perusturvan riittämättömästä tasosta niin YK:n TSS-komitealta kuin Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitealta. Taloudellisten ja sosiaalisten oikeuksien turvaamiseen on kiinnittänyt huomiota muun muassa Ihmisoikeusliitto. Al-Taee totesi, että perusturvan riittämättömyyden ongelma vain pahenee elinkustannusten noustua. Sitä pahentaa myös eläkeläisten määrän kasvu.
Köyhyyden vähentäminen aluevaltuustojen strategiaan
Kansanedustajapaneelissa vasemmalla Hussein al-Taee, Inka Hopsu ja Hilkka Kemppi.
Myös keskustan kansanedustaja, köyhyysryhmän varapuheenjohtaja Hilkka Kemppi korosti pitkäjänteisyyttä perusturvan korottamiseksi, mutta myös sitä, ettei sotu-uudistus voi viedä 15 vuotta, kuten sote-uudistus. Aluevaltuustojen strategioissa täytyy näkyä ymmärrys köyhyyttä kokevien tilanteista. Myös kristillisten kansanedustaja Sari Tanus korosti köyhyyttä kokeneiden tarpeiden kuuntelua ja niihin vastaamista paikallisesti.
Vihreiden kansanedustaja Inka Hopsu painotti, että etuuksien lisäksi palvelut ovat tärkeitä. Kaiku-kortti on yksi esimerkki, miten palvelulla voidaan lisätä hyvinvointia.
Etuuksien ylimääräinen indeksikorotus on nopea tukikeino
Hilkka Kemppi totesi, että nyt eduskunnan käsittelyssä oleva etuuksien ylimääräinen indeksikorotus on hyvä keino tukea pienituloisia nopeasti heikentyneessä tilanteessa.
Kemppi muistutti, ettei kansaneläkeindeksiin sidottujen etuuksien 3,5 prosentin korotus kuitenkaan riitä. Hän esitti yhtenä harkittavana keinona ruoan arvonlisäveroprosentin laskemista.
Myös ruotsalaisten kansanedustaja Anders Norrback korosti, että indeksikorotus on nopea keino auttaa, mutta pitemmän päälle sotu-komitealla on köyhyyden vähentämisessä näytön paikka.
Vasemmalla kansanedustajapaneelissa Anders Norrback, Mika Niikko ja Sari Tanus
Tilaisuudessa keskusteltiin myös tavasta, jolla köyhistä ihmisistä puhutaan. Se voi lähennellä jopa vihapuhetta, mikä on myös Virpi Hyttisen kokemus. Norrback korosti, että kun muistamme kaikkien ihmisten ihmisarvon, puhekin muuttuu, ei puhuta heistä ja meistä, vaan ihmisistä.
”Lasten tulevaisuuden lamautuminen olisi pahinta myrkkyä”
Hilkka Kemppi piti erityisen huolestuttavana lapsiperheköyhyyden lisääntymistä. ”Lasten tulevaisuuden lamautuminen olisi tulevaisuudelle pahinta myrkkyä.”
Kemppi totesi, että hallituksen paketeilla muun muassa oppimisen ja lasten ja nuorten mielenterveyden tukemiseksi pyritään auttamaan massoja. Tärkeää on myös kuitenkin se, että esimerkiksi järjestöjen ja neuvolan kautta saataisiin keskusteluyhteys jokaiseen lapsiperheeseen ja näissä kohtaamisissa otettaisiin myös talous puheeksi.
Kristillisten edustajat sekä perussuomalaisten Mika Niikko toivat esiin, että tässä tilanteessa ruoka-apuun tarvitaan lisää rahoitusta. Kun ruoka-avun tarve on elinkustannusten nousun vuoksi kasvanut, jaettavan hävikkiruoan määrä on vähentynyt. Ruoka-avun vaikeasta tilanteesta on uutisoinut muun muassa Yle.
Köyhyyttä vähentäviä toimia on myös tehty
Synkästä tilanteesta huolimatta tilaisuudessa tuotiin esiin esimerkkejä hallituksen toimien myönteisistä vaikutuksista.
Hussein al-Taee muistutti, että kun korona-aikaisella elvytyksellä säästettiin työpaikkoja, estettiin varmasti monien perheiden putoaminen köyhyyteen.
Tilaisuuden juontanut Tiina Saarela Kirkkohallituksesta ja Kuka kuuntelee köyhää -verkostosta taas kertoi, ettei kirkon diakoniarahastosta enää haeta avustuksia nuorten tietokoneisiin ja muihin koulutarvikkeisiin. Maksuton toisen asteen opetus helpotti köyhyyttä kokevien lapsiperheiden tilannetta.
Esille otettiin myös muun muassa harrastamisen Suomen malli ja asiakasmaksulain uudistus, joka teki muun muassa sairaanhoitajakäynneistä maksuttomia.
Erja Saarinen
Miten elinkustannusten nousu vaikuttaa köyhän arkeen? -tilaisuuden tallenne
Katsottavissa 22.6.2022 saakka
Eduskunnan köyhyysryhmän tarkoituksena on viedä eteenpäin köyhyyden torjuntaa edistävää politiikkaa. Se järjestää köyhyyttä ja eriarvoisuutta koskevia tilaisuuksia sekä tapaa asiantuntijoita ja sidosryhmiä. Ryhmässä on edustus lähes kaikista eduskuntapuolueista. Ryhmän puheenjohtaja on kristillisten Antero Laukkanen ja varapuheenjohtaja keskustan Hilkka Kemppi.
Köyhyysryhmän yhteistyöjäseniä ovat Suomen köyhyyden vastainen verkosto EAPN-Fin, Kuka kuuntelee köyhää -verkosto, SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry sekä Kirkkohallitus. EAPN-Finin edustaja ryhmässä on hallituksen jäsen Oskari Korhonen.