Elinkustannusten nousu vuoden 2021 lopulta vuoden 2022 jälkipuoliskolle on ajanut noin 62 000 kotitaloutta lisää köyhyyteen, selviää Kelan tutkimusblogista. Hintojen kallistuminen on nostanut köyhyysastetta 2,5 prosenttiyksikköä. Köyhyysasteen laskemiseen on käytetty viitebudjettia, joka turvaa kohtuullisen minimikulutustason.

Erityisesti yhden aikuisen lapsiperheiden köyhyys lisääntynyt

Varovaisesti arvioitu hintojen nousu pudotti köyhyyteen noin 16 000 lapsiperhettä. Köyhyysasteen nousu on kohdistunut erityisesti yhden aikuisen lapsiperheisiin. Tässä ryhmässä köyhyysaste nousi 5,8 prosenttiyksikköä. Näistä kotitalouksista on hintojen nousun jälkeen 22 prosenttia köyhyysrajan alapuolella.

Toiseksi eniten hintojen nousu köyhdyttää yksin asuvien kotitalouksia. Nämä muodostavat valtaosan köyhistä kotitalouksista.

Lapsiperheiden köyhyys on pitkäkestoinen ongelma – määräaikaiset parannukset eivät riitä

Lapsilisästä perheiden ahdingon helpottajana on puhuttu paljon, kun hallitus päätti esittää kaikille lapsiperheille ylimääräistä lapsilisää. Kelan tutkimusblogissa tutkijat analysoivat erilaisten lapsilisämuutosten vaikutuksia perheiden toimeentuloon. Muutokset eivät näytä merkittävästi vähentävän köyhyyttä.

EAPN-Finin lapsiperheköyhyys-työryhmän mielipidekirjoituksessa Helsingin Sanomissa 10. syyskuuta 2022 korostetaan, että väliaikaisten korotusten rinnalla on tärkeää tehdä pitkäkestoisia päätöksiä ja sitoa lapsilisä indeksiin, jotta se vastaa todellisia elinkustannuksia. Köyhille lapsiperheille on tärkeää, ettei lapsilisää lasketa tuloksi toimeentulotuessa.

”Sosiaalietuuksien määräaikaiset korjausliikkeet lämmittävät perheitä hetken. Hyvästä tarkoituksestaan huolimatta niistä ei ole ratkaisemaan lapsiperheköyhyyden kaltaisia pitkäkestoisia ongelmia, joista monet perheet kärsivät sukupolvesta toiseen”, Lapsiperheköyhyys-työryhmän puheenjohtaja Aino Sarkia ja sen jäsenet Helmi-Maria Heiskanen ja Eevamaija Paljakka kirjoittavat.

Erja Saarinen