Ilmastonmuutos koskettaa eniten ihmisiä, jotka ovat siihen vähiten syyllisiä. Se ja myös ilmastopolitiikka lisäävät eriarvoisuutta monin tavoin. Nk. vihreän siirtymän oikeudenmukaisuutta käsiteltiin Simo Rissasen johdolla EAPN-Finin aamukahveilla 28. syyskuuta.
Ilmastonmuutos ja ekologinen kestävyys linkittyvät läheisesti sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen, Simo Rissanen korosti. Hän työskentelee erityisasiantuntijana SOSTEssa. Ilmaston lämpenemisestä ja lajikadosta ei välttämättä jaksa huolehtia, jos on työtön eikä tiedä, miten saa rahat riittämään lääkkeisiin ja ruokaan. Osa ihmisistä kokee osattomuutta ”ilmastovouhotuksessa” – he tuntevat elämäntapansa uhatuksi.
Kolminkertaista epäoikeudenmukaisuutta
Ilmastonmuutos pitää sisällään kolminkertaista epäoikeudenmukaisuutta: vastuu sen aiheuttamisesta ja kiihdyttämisestä sekä sen vaikutukset jakautuvat epäreilusti. Ihmiset myös pystyvät hyvin eri tavoin varautumaan ja sopeutumaan muutokseen. Lisäksi ilmastopolitiikan ja vihreän siirtymän vaikutukset voivat lisätä eriarvoisuutta.
Ilmastonmuutokselta ovat parhaiten turvassa eniten kuluttavat ihmiset, he, joiden hiilijalanjälki on suurin. Varakkaat ihmiset ovat esimerkiksi ostaneet turvapaikkoja, joissa selviävät kaikissa oloissa. Olennainen kysymys on, onko kaikilla vastaisuudessa mahdollisuus tehdä työtä, liikkua, hankkia resursseja, syödä ja voida hyvin, Rissanen korosti.
Päättäjiltä tarvitaan lisää uskallusta
Rissanen tarkasteli yksilön ja yhteiskunnan vastuuta ilmastonmuutoksen syistä ja korjaustoimista. Hän totesi, että yksilön on vaikea päästä omin toimin kestävälle kulutustasolle, mutta yhteiskunnalla on mahdollisuus poistaa systeemisiä esteitä hiilijalanjäljen pienentämiseltä.
Päättäjien vastuu on suuri. Heiltä tarvitaan uskallusta myös epäsuosittuihin toimiin. Rissasesta päättäjät miettivät paljon yksilön näkökulmaa. He yliarvioivat ilmastotoimien vastustuksen ja tämä estää tehokkaammat toimet.
Tarvitaan myös kulttuurin ja normien muuttamista. Suomalaiseen kulttuuriin kuuluu paljon kestämättömiä aineksia, kuten vaikkapa uskomus, että ihminen palautuu kunnolla vain vuosittaisella parin viikon ulkomaanmatkalla. Yksilön on raskasta olla koko ajan oppositiossa valtakulttuuriin.
Ekologisesti kestävä siirtymä edellyttää systeemistä muutosta koko yhteiskunnan rakenteissa. Ilmastonmuutoksen haittoja ei voida enää estää, joten niihin sopeutumiseen pitää satsata.
Rissanen painotti, ettei ilmastopolitiikka ole arvovapaata. Eri intressejä on sovitettava yhteen. On tärkeää, että yhteiskunnan eri äänet ja kokemukset nousevat esiin ilmastokeskustelussa. Vaarana on, että vihreä siirtymä sulkee pois osan ihmisistä, mikä voi herättää osattomuuden tunnetta ja vastustusta.
Lue lisää
Simo Rissanen Vihreä siirtymä ja sosiaalinen oikeudenmukaisuus EAPN-Fin aamukahvit 28.9.2022 pdf