Tv-kameramies, haastattelija haastattelee Linnea Partasta.

Köyhyyttä kokeneiden eurooppalainen tapaaminen järjestetään etänä marraskuussa

Kuva: Jouko Vatanen
Pep-tapaamisessa 2019 Brysselissä Suomen delegaation jäsen Linnéa Partanen Euronewsin haastattelussa.

Köyhyyttä kokeneiden ihmisten eurooppalainen tapaaminen, nk. PeP People Experiencing Poverty, jouduttiin viime vuonna perumaan koronapandemian vuoksi. Se on perinteisesti pidetty Brysselissä. Vielä tänäkään vuonna ei päästä kokoontumaan fyysisesti vaan tapaaminen järjestetään etänä 24.-25.11.2021.

Viruksen toisesta aallosta tietämättöminä suunniteltiin viime vuoden tapaamisen siirtämistä tämän vuoden puolelle, mutta sitäkään ei pystytty järjestämään. Kokous järjestetäänkin tänä vuonna varmuuden vuoksi kokonaan etätapaamisena. Meillä Suomessa osallistujaryhmä kokoontuu Helsinkiin SOSTEn tiloihin. Tapaaminen järjestetään nyt 19. kertaa.

Ryhmään voi kuulua kuusi henkilöä tapaamisen koordinaattorin lisäksi. Tämä rajaus jouduttiin tekemään huhtikuussa voimassa olleen kokoontumisrajoituksen vuoksi. EAPN:n toimisto Brysselissä vahvisti sen maksimiosallistujamääräksi.

Mitkä asiat ovat koetelleet köyhyyttä kokevia ihmisiä korona-aikana?

Tapaaminen perustuu parin viimeisen vuoden tapaan ryhmätyöskentelyyn. Vuoden alussa pyydettiin kutakin EAPN:n 32 kansallista jäsenverkostoa kartoittamaan ongelmia, jotka ovat vaikuttaneet erityisesti köyhyydestä kärsivien ihmisten elämään koronapandemian aikana. Näistä kansallisista raporteista koottiin Brysselissä 20 asian lista. Näistä äänestettiin kolmea epäkohtaa otettavaksi käsittelyyn marraskuun kokoukseen. Lopullisista aiheista ei ole vielä saatu tietoa.

Listalta huomaa, ettei meillä Suomessa ole läheskään kaikkia niitä ongelmia, ainakaan samassa mitassa, kuin muissa Euroopan maissa. Osassa maita asunnottomien määrä on kasvanut ja heidän tilanteensa on huono, samoin kuin ei-EU-maista kotoisin olevien siirtolaisten. Paperittomilla on vaikeus päästä minkäänlaiseen terveydenhuoltoon. Työttömyys on eri maissa lisääntynyt kovasti, kuten meilläkin, mutta muualla työttömien on ollut vaikea saada korvausta. Meillähän työttömien etuuksia parannettiin. Olkaamme edes näistä iloisia!

Suomen EAPN:n Kansalaistoimintaryhmä on sähköpostiviestein käynyt listaa läpi. Ryhmäläiset näkevät eurooppalaisittain yleisesti suureksi esitetyistä ongelmista meillä keskeisimmiksi koronan vaikutuksen erityisesti koululaisiin, digitaaliseen syrjäytymiseen ja ruuansaantiin.

Kaikki koululaiset eivät olleet samassa asemassa digitaalisen opetuksen saamisessa, koska koneita ei ole ollut riittävästi perhettä kohti. Myös kotoa saatava opetuksen tuki on ollut vajavaista. Kouluruokailun puuttuminen teki loven monien vähävaraisten perheiden talouteen.

Digitaalisuuden lisääntyminen on huonontanut mahdollisuutta päästä palveluihin

Digipalveluiden lisääntyminen korona-aikana on huonontanut vähävaraisten mahdollisuutta päästä muun muassa terveydenhuollon, TE-toimiston ja muihin yhteiskunnan palveluihin tai käyttää pankkipalveluita. Kaikilla vähävaraisilla ei ole laitteita tai osaamista päästäkseen hoitamaan välttämättömiä asioita. Myös ruoka-avun saamiseksi on tarvittu sähköistä ilmoittautumista jakelupaikkaan. Kaikilla on oikeus ruokaan!

Kansalaistoimintaryhmä ei ole voinut kokoontua koronapandemian aikana muuten kuin sähköpostitse. Suomen PeP-delegaatioon pyysin tämän vuoksi verkoston vanhoja aktiivisia toimijoita. Mukana ovat Jaana Saikkonen, Jouni Kylmälä, Jouko Vatanen, Reijo Pipinen, Rauno Haapanen ja Eeva-Maria Grekula.

Kansalaistoimintaryhmä tekee Jouko Vatasen asiantuntemuksen avulla videon esitettäväksi tilaisuuteen. Kaikki ideat ovat tervetulleita, jotta teemme vaikuttavan esityksen Suomesta. Se vaikuttavuus voi olla myös epäkohta, joka koskee koko Eurooppaa ja herättäisi myös Euroopan Neuvoston ottamaan vakavasti sanomamme.

Anne Tyni

Kirjoittaja on EAPN-Finin hallituksen jäsen ja Pep-tapaamisen kansallinen koordinaattori.