Lapsi istuu nurmikolla kissa sylissään.

Korona-ajan vaikutukset raskaampia matalatuloisten perheiden lapsille ja nuorille

Järjestöjen selvityksissä tarkastellaan korona-aikaa ja -arkea lasten, nuorten ja lapsiperheiden näkökulmasta. Koronapandemia on aiheuttanut selvästi enemmän kielteisiä vaikutuksia matala- kuin hyvätuloisten perheiden lapsille. Vaaleissa lasten hyvinvointi ei kuitenkaan juuri nouse esiin.

Huoli perheen toimeentulosta on ollut suurempaa ja oma henkinen hyvinvointi on huonontunut enemmän matalatuloisten perheiden lapsilla ja nuorilla, käy ilmi Lapsen ääni -kyselystä. Itlan tutkimuksen mukaan lapsilla näyttää kuitenkin vaaleissa olevan hämmästyttävän vähän puolestapuhujia.

Pelastakaa Lapset ry:n Lapsen ääni -kyselyn ensimmäinen osa julkaistiin toukokuun lopussa. Se kertoo lasten ja nuorten näkemyksiä koronapandemian vuodesta. Syksyllä 2021 julkaistava toinen raportti keskittyy lasten ja nuorten köyhyyskokemuksiin sekä turvallisuuskysymyksiin. Kysely tehtiin huhti-toukokuussa 2021. Siihen vastasi 1 102 lasta ja nuorta eri puolilta Suomea.

Huolta perheen toimeentulosta

Lapset ja nuoret kertoivat koronavuoden vaikuttaneen monella tapaa arkeen ja hyvinvointiin. Moni koki huolta perheen toimeentulosta ja lähes puolet kertoi henkisen hyvinvointinsa huonontuneen vuoden aikana. Erityisesti näin kokivat matalatulosten perheiden ja seksuaali- ja sukupuolivähemmistöön kuuluvat lapset.

Vastaajista 21 prosenttia oli huolissaan perheensä toimeentulosta pandemian vuoksi. Perheensä taloudellisen tilanteen koki heikentyneen vähintään jonkin verran 25 prosenttia kaikista vastaajista. Vastaava luku oli matalatuloisten perheiden lapsilla 47 prosenttia ja hyvätuloisten perheiden lapsilla 11 prosenttia.

Henkinen hyvinvointi on huonontunut selvästi

Henkisen hyvinvointinsa koki kuluneen vuoden aikana huonontuneen 47 prosenttia vastaajista. Vastaushetkellä sen koki huonoksi tai melko huonoksi matalatuloisten perheiden lapsista 55 prosenttia, hyvätuloisten perheiden lapsista 31 prosenttia ja seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen edustajista 60 prosenttia.

Etäopiskelu vaikeutti tai heikensi opinnoissa pärjäämistä 59 prosentilla vastaajista. Matalatuloisten perheiden lapset kokivat muita useammin, 37 prosenttia, etteivät saa kotoa riittävästi tukea opiskeluun; hyvätuloisten perheiden lapsilla luku oli 15 prosenttia.

Lapsiperheiden elämään koronavuoden aikana paneudutaan myös Lastensuojelun Keskusliiton Kaikille eväät elämään -avustusohjelman selvityksessä Paikoillaan pyörivä arki. Raportti kertoo muun muassa siitä, miten koronakriisi on vaikuttanut perheiden toimeentuloon, arkeen ja taloustilanteeseen. Perheet ovat kokeneet koronavuoden 2020 stressaavana. Kriisin vaikutukset näyttivät kohdistuvan epätasaisesti eri ryhmiin. Erityisesti riskiryhmään kuuluvien elämää ja arkea koronatilanne on vaikeuttanut vähentämällä vapauksia ja lisäämällä kustannuksia.

Kuullaanko lapsia ja nuoria?

Lapsen ääni -kyselyn vastaajista lähes puolet, 48 prosenttia koki, ettei heidän ikäryhmänsä mielipiteitä ja tarpeita ole kuunneltu koronarajoitustoimien toteutuksessa.

Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiön Itlan selvityksen mukaan taas lasten hyvinvointi ei näy vaaliohjelmissa eikä poliitikkojen puheissa.

Sama koskee lapsiperheköyhyyttä. Itla toteaa, että lapsilla näyttää olevan vaaleissa hämmästyttävän vähän puolestapuhujia: lapset eivät näy vaaleissa ehdolla olevien kannanotoissa, vaalikoneiden kysymyksissä eivätkä puolueohjelmissa. 

Itlan tutkimuksessa analysoitiin kuntavaalien 2017 ja eduskuntavaalien 2015 ja 2019 vaalikonevastauksia ja puolueiden vaaliohjelmia. Lisäksi tarkasteltiin kuntavaaliehdokkaiden Twitter-keskusteluja vuoden 2017 kuntavaalien alla.

Tutkimuksessa tarkasteltiin myös vuoden 2021 kuntavaaliehdokkaiden suhtautumista siihen, pitääkö kunnallisessa päätöksenteossa ottaa huomioon vaikutukset lasten hyvinvointiin sekä pitääkö kunnassa tehtäviä päätöksiä tarkastella tulevien sukupolvien näkökulmasta.  Vaalikoneaineistosta kerätyt havainnot osoittavat, että lasten terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä aiheita käsitellään vaalien alla poliittisissa keskusteluissa erittäin vähän.

EAPN-Fin korostaa, että kunta voi monin tavoin vähentää lapsiperheköyhyyttä ja lievittää sen vaikutuksia.

Erja Saarinen

Lue lisää

Pelastakaa Lapset ry: Lapsen ääni -kysely 2021

Petri Paju: Paikoillaan pyörivä arki. Selvitys lapsiperheiden arjesta koronakriisin toisen aallon aikana. Lastensuojelun Keskusliiton verkkojulkaisu 4/2021.

Hyvä alku elämälle -kampanjan blogi Lapsiperheköyhyys koskettaa pikkulapsiperheitä – ja on juuri silloin haitallisinta sisältää paitsi tietoa lapsiperheköyhyydestä myös sen ratkaisuista. Blogissa on tietoa myös perheitä auttavista järjestöjen palveluista.

Unicefin lapsiystävällinen kunta -malli päättäjille auttaa tekemään lasten hyvinvoinnin kannalta oikeita ratkaisuja lasten arjen palveluissa ja kunnan hallinnossa.