Lapsiperheiden köyhyys on vakava ongelma, joka heikentää lasten hyvinvointia ja vaikuttaa pitkälle aikuisuuteen. Teeman on syytä nousta kuntavaalikeskusteluihin, sillä myös kunnat voivat halutessaan vähentää lapsiperheköyhyyttä ja lieventää oleellisesti sen vaikutuksia, korostaa EAPN-Finin Lapsiperheköyhyys-työryhmä.
Lapsiperheiden köyhyys heikentää lasten hyvinvointia ja vaikuttaa pitkälle aikuisuuteen. Pitkittyneet toimeentulo-ongelmat heijastuvat vanhempien jaksamiseen. Erityisen vahingollista köyhyys on pikkulapsivaiheessa. Kuormittavat asiat, kuten taloushuolet, heijastuvat vanhemman ja lapsen vuorovaikutukseen ja vanhemman voi olla vaikea vastata lapsen tarpeisiin. Toimeentulovaikeuksista johtuvat jaksamisongelmat vähentävät myös vanhempien mahdollisuuksia tukea lasta esimerkiksi koulutehtävissä.
Harrastusten kaupallistuminen ja kallistuminen näkyy niin, että vähävaraisuus estää osaa lapsista ja nuorista tekemästä samoja asioita kuin muut. Pahimmillaan köyhyys tarkoittaa, että kotona ei aina ole riittävästi ruokaa. Lisäksi köyhyys lisää riskiä joutua kiusatuksi tai jäädä ulkopuoliseksi. Toivo hyvästä tulevaisuudesta on usein heikompi kuin muilla lapsilla.
Teema ei ole noussut kuntavaalikeskusteluihin, vaikka myös kunnat voivat halutessaan vähentää lapsiperheköyhyyttä ja lieventää oleellisesti sen vaikutuksia. Kunnilla on sote-uudistuksen jälkeenkin tärkeä tehtävä lasten ja nuorten hyvinvoinnin turvaamisessa ja edistämisessä.
Kunnan palveluissa voidaan kaventaa perhetaustasta johtuvia eroja
Kunnan palveluissa, kuten varhaiskasvatuksessa, koulussa ja vapaa-ajan toiminnoissa voidaan merkittävästi kaventaa lasten perhetaustasta johtuvia eroja. Edellytyksenä on, että vähävaraiset perheet saavat riittävästi tukea, kaikissa palveluissa tunnistetaan köyhyyden vaikutukset ja vaikutuksia pyritään eri keinoin lievittämään.
Kouluissa tulee varmistaa, että kaikki lapset saavat riittävän tuen oppimiseensa, että koulun ammattilaiset ovat saatavilla ja heillä on aikaa auttaa. Kouluruoan on oltava laadukasta ja maistuvaa. Kouluyhteisöön kuuluminen ei saa edellyttää perheeltä rahankäyttöä tai hankintoja.
Kunnan kaikille lapsille on taattava mahdollisuus harrastaa tarjoamalla maksuttomia vapaa-ajan palveluja tai harrastusseteleitä. Kirjastojen on oltava kohtuullisten etäisyyksien päässä.
Lasten ja nuorten käyttämistä terveys- ja hyvinvointipalveluista pitäisi muodostua selkeä kokonaisuus, jossa osataan tunnistaa laajasti perheiden tuen tarve ja neuvoa myös taloudellisten ongelmien ratkomisessa.
Kunnat vastaavat täydentävästä ja ehkäisevästä toimeentulotuesta. Jos siihen varataan riittävästi rahaa, voidaan tehokkaammin varmistaa kaikkien perheiden toimeentulo.
Toimiiko kuntasi lapsiperheköyhyyden vähentämiseksi? Onko kunnassasi
- huomioitu lapsiperheköyhyys lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmassa?
- varattu riittävästi resursseja täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen myöntämiseen?
- varmistettu oppimisen tuki ja oppilashuollon palvelut kaikille koululaisille?
- päiväkodeilla ja kouluilla riittävät voimavarat hankkia kaikki toiminnassa käytettävät välineet niin että vanhemmilta ei odoteta hankintoja?
- tarjolla maksuttomia tai erittäin edullisia harrastuksia tai harrastusseteleitä, joilla varmistetaan kaikkien lasten mahdollisuus harrastaa?
- huomioitu pienituloisten yksinhuoltajien tarpeet esimerkiksi päiväkotien aukioloajoissa?
- saatavilla riittävästi lapsiperheiden kotipalvelua?
- perhekeskus, joka yhdistää kunnan, tulevan hyvinvointialueen ja järjestöjen palveluja toimivaksi laaja-alaisesti tukea tarjoavaksi kokonaisuudeksi?
- toimivat työllisyyspalvelut?
Lue lisää
Anna ääni lapselle -järjestöjen yhteiskampanja
Hopen vaaliohjelma ja –materiaali
LSKL kuntapoliittinen tavoiteohjelma
Yhden vanhemman perheiden liitto kuntavaalitavoitteet
Pelan vaaliohjelma
Monimuotoiset perheet: Kuntapoliittiset tavoitteet 2021-25
Ensi- ja turvakotien liitto: Kuntavaalit 2021
EAPN-Fin verkoston kuntavaalitavoitteet