Marjatta Kaurala: Painopiste köyhyyden ja syrjäytymisen vähentämiseen

13.10.2014

EU asetti vuonna 2010 Lissabonin strategiaa korvaavat tavoitteet seuraavalle kymmenvuotiskaudelle, ns. Eurooppa 2020-tavoitteet. Sosiaaliset tavoitteet koskivat työllisyysasteen nostoa (75 % 20-64-vuotiaista työssä), koulupudokkaiden vähentämistä (koulunkäynnin keskeyttää alle 10 % vuodessa) ja köyhyyden vähentämistä (köyhyys- ja syrjäytymisvaara poistuu 20 miljoonalta). Kausi on nyt puolivälissä ja komissio arvioi tavoitteiden saavuttamista puoliväliarviossa.

Voidaan todeta, että juuri mitään keskeisiä tavoitteita ei ole saavutettu. Tilanne on päinvastoin huonontunut viime vuosien taloudellisen kriisin takia, ja samalla jäsenvaltioiden erot ovat rävähtäneet monin paikoin erittäin suuriksi. Erityisesti köyhyyden ja eriarvoisuuden kasvu uhkaa jo koko EU:n ja euroalueen yhtenäisyyttä ja olemassaoloakin.

EAPN:n (European Anti-Poverty Networkin) näkökulmasta keskeisin Eurooppa 2020-tavoite on ollut köyhyys- ja syrjäytymisvaarassa olevien vähentäminen 20 miljoonalla henkilöllä. Tavoitteen saavuttamisen sijasta köyhyys- ja syrjäytymisvaarassa olevien määrä on lisääntynyt 6,5 miljoonalla henkilöllä. Köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen riskistä kärsii EU:ssa nyt yli neljäsosa väestöstä. Myös köyhissä perheissä elävien lasten osuus on lisääntynyt ja nyt 28 % lapsista elää köyhyys- ja syrjäytymisvaarassa. Samalla jäsenvaltioiden väliset erot ovat kasvaneet huomattavan suuriksi. Romaniassa ja Bulgariassa yli puolet väestöstä elää köyhyyden riskirajoilla, Kreikassa lähes puolet ja Espanjassakin neljäsosa väestöstä. Suomessa köyhyys- ja syrjäytymisriski koskettaa runsasta 15 prosenttia väestöstä.

EAPN:n järjestämässä konferenssissa 3.10. Brysselissä pohdittiin sitä, mitä pitäisi tehdä, jotta Eurooppa 2020-ohjelman tavoitteisiin, erityisesti köyhyystavoitteeseen, päästäisiin. Yksimielisiä oltiin siitä, että sosiaalista ulottuvuutta tulee vahvistaa koko EU:ssa ja myös EMU:ssa. Viime vuodet on menty talous edellä ja unohdettu talouden sopeuttamisen aiheuttamat valtavat sosiaaliset ongelmat ja jäsenvaltioiden sisäisen ja valtioiden välisen eriarvoisuuden kasvaminen. Taloudellisten tavoitteiden rinnalle on saatava tasa-arvoisesti myös sosiaaliset tavoitteet. Konferenssissa vaadittiin, että köyhyyden vähentämistavoite on jäsenvaltioissa otettava tosissaan ja tavoitteiden saavuttamista on seurattava nykyistä paremmin ja myös väestöryhmittäin. Kaikissa jäsenvaltioissa ei ole edes asetettu omaa köyhyyden vähentämistavoitetta, ohjelmasta puhumattakaan.

Keskeisiä EAPN:n tavoitteita, joilla köyhyyttä ja syrjäytymistä voitaisiin vähentää, ovat työpaikat, jotka takaisivat riittävän toimeentulon (ei silpputöitä, nollasopimuksia tms), kansalaisten pääsy laadukkaisiin sosiaalipalveluihin sekä riittävä minimitulo silloin, kun muuta tuloa ei ole saatavilla työstä tai ensisijaisista etuuksista. EAPN kuulutti myös  ”Marshall-tyyppistä” lyhytkestoista investointisuunnitelmaa taistelussa köyhyyttä ja kasvavaa eriarvoisuutta vastaan.

Marjatta Kaurala, EAPN-Finin hallituksen jäsen, Kiriminaalihuollon tukisäätiö

PS. Alla linkkejä EAPN:n väliarvioseminaariin sekä videomuotoinen kooste Eurooppa 2020 -strategian toteutumisesta EAPN:n näkökulmasta

The crucial Mid-Term Review of the Europe 2020 Strategy – see EAPN’s input

Can Europe 2020 be made fit for purpose to deliver on poverty?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.