Pienituloisissa kotitalouksissa elävien määrä kasvoi vuonna 2019. Samoin kasvoi pienituloisissa kotitalouksissa elävien lasten määrä. Kokonaan perusturvaetuuksien varassa oli sen sijaan entistä harvempi, mutta pitkittyneesti perusturvan varassa elävien määrä jatkoi kasvua. Tiedot ovat Tilastokeskuksen tulonjakotilastosta.

Pienituloisten määrä kasvoi edellisvuodesta

Pienituloisiin kotitalouksiin kuuluvia henkilöitä oli 669 000 vuonna 2019, 12,3 prosenttia väestöstä, kertoo Tilastokeskuksen tulonjakotilasto. Se on 0,5 prosenttiyksikköä enemmän kuin edeltävänä vuonna, jolloin pienituloisiin kotitalouksiin kuului 640 000 henkilöä.

Pienituloisuuden raja oli vuonna 2019 yhden hengen taloudessa noin 1 280 euroa kuukaudessa.

Myös lapsiperheköyhyys lisääntyi. Pienituloisissa kotitalouksissa eli 121 000 lasta 2019, kun edellisenä vuonna heitä oli 112 000.

Koronakriisi ei lupaa helpotusta tähän kehitykseen. Jatkossa on huolehdittava muun muassa riittävästä perusturvan tasosta ja jaksamista tukevista palveluista perheille, EAPN-Finin Lapsiperheköyhyys-työryhmä vaatii.

Perusturvan varassa 235 000 henkilöä

Vuonna 2019 kokonaan perusturvan varassa eli noin 235 000 henkilöä. Heillä perusturvaetuuksien osuus oli yli 90 prosenttia bruttotuloista. Määrä oli lähes 8 000 vähemmän kuin edeltävänä vuonna.

Sen sijaan pitkittyneesti perusturvan varassa elävien määrä jatkoi kasvuaan. Heitä oli 98 524 vuonna 2019, kun luku oli 61 097 vuonna 2010 (kuvio 12). Edellisvuodesta lukumäärä kasvoi noin 400 henkilöllä.

Pitkittyneesti kokonaan perusturvan varassa oleviksi lasketaan henkilöt, joiden asuntokunta on ollut perusturvan varassa yhtäjaksoisesti vähintään neljä vuotta.  

Tuloerot kaventuivat hieman

Tuloerot kaventuivat hieman vuonna 2019 edellisvuoteen verrattuna, ilmenee Tilastokeskuksen tulonjakotilastosta. Suhteellisia tuloeroja kuvaava Gini-kerroin sai vuonna 2019 arvon 27,9, mikä oli 0,2 prosenttiyksikköä edellisvuotta pienempi ja samalla tasolla kuin vuonna 2010. Vuoteen 1995 verrattuna Gini-kerroin on kasvanut noin 5,7 prosenttiyksikköä.

Vuonna 2019 reaalitulot kasvoivat edellisvuodesta kaikissa muissa tulokymmenyksissä paitsi suurituloisimmassa tulokymmenyksessä. Suurituloisimman kymmenyksen tulotaso oli 0,3 prosenttia edellisvuotta pienempi, kun koko väestön reaalitulojen keskiarvo kasvoi 1,0 prosenttia. Pienituloisimman kymmenesosan tulotaso kasvoi 0,6 prosenttia.

Ylivelkaantuminen on lisääntynyt kaikilla tilastomittareilla

Ylivelkaantuminen on viimeisen 10 vuoden aikana lisääntynyt. ”Katsaus viime vuosien ylivelkaantumiskehitykseen” -selvityksessä koottiin ja analysoitiin olemassa olevaa tilastotietoa kuluttajaluotoista ja ylivelkaantumisesta. Sen ovat tehneet Karoliina Majamaa ja Kati Rantala.

Tulosten mukaan esimerkiksi maksuhäiriöisten suomalaisten lukumäärä kasvoi vuosien 2009–2019 aikana 305 000 henkilöstä 387 000 henkilöön, eli viimeisen 10 vuoden aikana maksuhäiriöisten lukumäärä on kasvanut reilulla 80 000 henkilöllä.

Naisten ja vanhempien ikäryhmien velkaantuneisuus lisääntynyt

Miehet ylivelkaantuvat naisia yleisemmin ja näin on edelleen, mutta naisten ylivelkaantuneisuus on suhteellisesti lisääntynyt ja miesten vähentynyt.

Ylivelkaantuminen on vähentynyt alle 25-vuotiailla nuorilla ja lisääntynyt vähintään 65 vuotta täyttäneiden ikäryhmissä. Vanhemmissa ikäryhmissä etenkin naisten ylivelkaantuneisuus on viime vuosina lisääntynyt suhteellisesti miehiä enemmän, kuten myös naisten euromääräiset ulosottovelat.

Eräs ylivelkaantumiseen voimakkaasti vaikuttanut tekijä on lisääntynyt luottotarjonta, ja kuluttajat ottavat nykyisin yhä enemmän erilaisia luottoja. Tutkijat muistuttavat, että velkaongelmien sääntelyllä saatetaan hyvistä pyrkimyksistä huolimatta myötävaikuttaa uusien ongelmallisten ilmiöiden syntymiseen. He painottavat, että uusia keinoja harkittaessa kannattaa panostaa ennakolliseen vaikutusarviointiin ja pohtia mahdollisia vaikutusketjuja ja keinoja minimoida sääntelystä mahdollisesti koituvia haittoja.

Anna Järvinen

Kirjoittaja on EAPN-Finin hallituksen jäsen. Hän työskentelee erityisasiantuntijana SOSTEssa ja on jäsenenä sosiaaliturvaa uudistavan komitean asumisen jaostossa.