Puolitetaan köyhyys -kansalaisaloite: kunnat ja hyvinvointialueet velvoitettava köyhyyden vähentämiseen

Ruoka-aputoiminnan valtakunnallisissa verkostoissa toimivat asiantuntijat ovat avanneet kansalaisaloitteen Puolitetaan köyhyys. Sillä vaikutetaan hyvinvointialueiden ja kuntien väliseen päätöksentekoon. Aloitteessa ehdotetaan lainvalmistelua kuntien ja hyvinvointialueiden velvoittamiseksi vähentämään alueellaan köyhyyttä ja taloudellisesta asemasta johtuvaa eriarvoisuutta.

Asiantuntijat ovat huolissaan siitä, että vähävaraiset putoavat kuntien ja hyvinvointialueiden ”hyvinvointipäätösten” väliin. Vaikka perusturvaa parannetaan valtion ratkaisuilla, iso osa vähävaraisen elämään vaikuttavista päätöksistä tehdään paikallis- ja aluetasolla. Kunnat ja hyvinvointialueet ovat avainasemassa asukkaidensa tavoittamisessa ja palveluohjauksessa, työllisyyden edistämisessä, taloudellisesta asemasta johtuvan eriarvoisuuden vähentämisessä sekä köyhyyttä koskevan tiedon kokoamisessa.

Heikoimmassa asemassa olevat huomioitava, kun kunnat ja hyvinvointialueet jakavat vastuitaan

Aloitteessa esitetyillä toimilla halutaan varmistaa, että heikoimmassa asemassa olevat huomioidaan, kun kunnat ja uudet hyvinvointialueet jakavat vastuitaan. Kaikessa päätöksenteossa tulisi huomioida päätöksen vaikutus köyhän elämään. Tiedon avulla voidaan tunnistaa toimenpiteet, jotka poistavat köyhyyttä ja eriarvoisuutta.

Työttömien Keskusjärjestön, Sininauhaliiton, Vantaan Yhteisen Pöydän sekä Osallistava yhteisö -hankkeen ja Ruoka-apu.fi-palvelun asiantuntijoiden avaama kansalaisaloite muistuttaa, että Suomessa on lähes miljoona köyhyys- ja syrjäytymisriskissä elävää ihmistä ja että Suomi on sitoutunut YK:n kestävän kehityksen Agenda 2030 -ohjelmaan. Siinä yhtenä tavoitteena on puolittaa köyhyys- ja syrjäytymisriskissä olevien määrä.

Kansalaisaloitteella halutaan avata keskustelua köyhyyden juurisyistä.Korona nosti ruoka-aputoiminnan kentältä esiin hälyttäviä signaaleita: Ruoka-apuun turvautui yhä useampi uusi ihminen opiskelijoista lapsiperheisiin, yksinelävistä työssäkäyviin. Syyksi paljastui sosiaaliturvan hitaus yllättävässä hätätilanteessa. Erityisen tiukoille joutuivat he, joiden elämä oli jo muutenkin köyhyysrajalla taiteilemista.

Köyhyys aiheuttaa haittoja ja kuluja niin yksilölle kuin yhteiskunnalle

Ihminen on harvoin omasta syystään köyhä. Laajamittainen köyhyys on rakenteellista. Se aiheuttaa lukuisia yhteiskunnallisia ja yksilöllisiä haittoja, suoria ja välillisiä kustannuksia sekä horjuttaa yhteiskuntarauhaa.

Kansalaisaloitteen taustalla on mainittujen toimijoiden yhteinen vuoden mittainen työskentely SitraLabin Demoktratian kapeikot -ohjelmassa. Ruoka-avun kentältä tunnistettiin suurimmaksi ongelmaksi tiedonkulun aukko: Vaikka ruoka-avun jakajat ovat asiantuntijoita siinä, mikä muuttaisi vähävaraisen ihmisen elämää ratkaisevasti, heillä ei ole paikkaa, missä kertoa havainnoistaan päättäjille. Päättäjillä taas ei ole mahdollisuutta kuulla köyhän ääntä laajassa mittakaavassa.

SitraLabin Enemmän kuin ruokaa -tiimi haastaa jokaista mukaan puhkomaan omia käsityksiään köyhyydestä. Ruoka-avussa asioidaan, jotta vähäisistä käyttövaroista säästyisi edes osa bussilippuun, lääkkeisiin, puhelimeen, lapsen vaatteisiin ja vuokraan. Asumiskulut, erityisesti pääkaupunkiseudulla, on yksi suurimmista vähävaraisuuteen johtavista syistä.

Puolittamalla köyhyys vähennetään myös ruoka-avun tarvetta. Puolittamalla köyhyys lisätään hyvinvointia, osallisuutta ja yhdenvertaisuutta.

Allekirjoita kansalaisaloite

Lisätietoa

Reetta Nick, projektipäällikkö Osallistava yhteisö 2019–2021 -hanke, reetta.nick(at)kirkkopalvelut.fi

Juha Keränen, järjestösihteeri, Työttömien Keskusjärjestö, juha.keranen(at)tyottomat.fi

Hanna Kuisma, palveluesimies, Vantaan Yhteinen pöytä, hanna.kuisma(at)vantaa.fi

Annmari Salmela, verkkoviestinnän kehittäjä, Ruoka-apu.fi, annmari.salmela(at)kirkkopalvelut.fi

Anne Hyyrynen, suunnittelija, Sininauhaliitto, anne.hyyrynen(at)sininauha.fi