Sosiaali- ja terveydenhuollon maksut aiheuttavat kohtuutonta ahdinkoa

Ennen sairastumista en tiennyt, että Suomessa voi jäädä näin yksin ja elää köyhyydessä sairauden takia, toteaa yksi sairastamisen kulujen vaikutuksia ihmisten arkeen selvittäneen kyselyn vastaajista. Suomen köyhyyden vastaisen verkoston EAPN-Finin Terveys ja köyhyys -työryhmä selvitti viime vuonna verkkokyselyllä, miten ihmiset selviytyvät julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista ja potilaan maksettaviksi jäävien lääkkeiden ja terveydenhuollon matkojen omavastuuosuuksista.

Näiden maksujen vuoksi moni joutuu hakemaan myös toimeentulotukea. Kysely selvitti myös sitä, miten toimeentulotuen perusosan siirto Kelan hoidettavaksi vuonna 2017 on vaikuttanut siihen, miten ihmiset saavat maksuihinsa tukea.

Kysely tavoitti paljon palveluita käyttäviä

Asiakasmaksut, kuka selviytyy ja miten? -kysely oli verkossa avoinna 24.5.–30.9.2019. Siihen vastasi 949 ihmistä, joista suuri osa käyttää paljon sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja.

Kyselyyn vastasi ihmisiä eri puolilta Suomea. Vastaajissa on muun muassa pitkäaikaissairaita, pienituloisia eläkeläisiä, omaishoitajia ja sellaisten perheiden edustajia, joissa useampi perheenjäsen sairastaa.

Kysely oli pitkä, mutta silti siihen vastasi lähemmäs tuhat sairauksien ja sairastamisen kulujen takia vaikeassa tilanteessa olevaa ihmistä. Moni kertoi avovastauksissa laajasti elämäntilanteestaan ja arjestaan. Ihmisillä on suuri tarve kertoa siitä, millaista hankaluutta ja ahdinkoa sairastamisen kuluista tulee itse sairauden lisänä.

Kulut pahentavat sairaan muutenkin raskasta arkea

Kysely osoittaa, että ihmisten ja perheiden arki voi ajautua kohtuuttoman hankalaksi julkisen terveydenhuollon asiakasmaksujen ja lääkekulujen vuoksi. Terveyspalveluihin on myös matkustettava, usein huonossakin kunnossa. Myös näistä matkoista itselle maksettavaksi jäävistä osuuksista on monien vaikea selvitä.

Olen jättänyt palveluita käyttämättä maksujen vuoksi ja vältän esimerkiksi päivystyskäyntejä sairaalassa, koska jokaisesta käynnistä tulee 41,2 euron lasku. Olen lykännyt hammasremontteja, mistä seurasi lopulta mm. hampaiden poistoja.  Sain nyt onneksi pari vuotta korotettua vammaistukea terveysmenoihin ja läheiset ovat pystyneet auttamaan. Silloin, kun sairaalalaskuja oli paljon, kävin ruokajakelussa kahdesti viikossa. Sain siis maksut maksettua, mutta mihinkään muuhun ei jäänyt rahaa.

Maksukatot eivät helpota kaikkien selviämistä

Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuilla ja omavastuuosuuksilla on kolme vuosittaista maksukattoa: julkisen terveydenhuollon asiakasmaksukatto, Kelan lääkekatto sekä Kelan korvaamien terveydenhuollon matkojen omavastuiden katto.  Kun ne täyttyvät, asiakkaalta ei pääsääntöisesti enää peritä maksuja tuon vuoden aikana.

Vastauksista ilmenee, etteivät sosiaali- ja terveydenhuollon menoja kohtuullistavat maksukatot toimi riittävän hyvin. Kaikki eivät pysty käymään lääkärissä ja hankkimaan tarvitsemiaan lääkkeitä tai hankkimaan niitä riittävästi. Joillain rinnakkain ovat valittavana joko ruoka tai lääkkeet. Pakotettu hoidon laiminlyönti johtaa sairauksien pahenemiseen ja tämä käy yksilön lisäksi kalliiksi myös yhteiskunnalle.

Minulla ei riitä rahat ostaa päivittäin tarvitsemiani lääkkeitä. Otan lääkkeen vaikka joka toinen päivä että riittää pidemmälle. Tämä johtaa osaltaan oman voinnin heikkenemiseen ja useampiin lääkärikäynteihin.

Katot eivät täyty monesta eri syystä, muun muassa siksi, etteivät kaikki lääkkeet kuulu Kelan korvaamiin lääkkeisiin, vaikka ne ovat välttämättömiä sairauden hoitamiseksi. Kaikkein heikoimmassa asemassa ovat ne, joilla ei ole varaa ostaa lääkkeitä ja siksi ei myöskään lääkekatto täyty.

En pysty ostamaan niin paljon lääkkeitä, että katto täyttyisi. Pitäisi olla syömättä pari kuukautta, että rahat riittäisivät. Pitää karsia lääkkeistä.

Pelkään soittaa 112, jos taas päivystykseen ja lisää laskuja ennen kuin lääkekatto on täyttynyt.

Lainaa sairastamisen kuluihin

Sairauden hoidosta aiheutuvat kustannukset ajavat monet ihmiset ja perheet vakavaan talousahdinkoon ja pakottavat heidät ottamaan velkaa. Vastauksissa kuvataan velkaantumista, luottotietojen menetyksiä ja ulosottoon joutumista. Vuonna 2019 jo 450 000 sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksua päätyi ulosottoon.

Sairaalamaksuja vain kertyi ja kertyi ja sen takia ulosottoon. Häiriömerkinnän poistuminen vie kohtuuttoman kauan ja ulosottojen korot ovat järjettömät. Ei koskaan enää pääse jaloilleen kun on sairas…

Suuri häpeä ja nöyryytys minulle, joka ei ole ikinä joutunut ennen tähän tilanteeseen. Sairastuminen ei anna armoa. Mutta ei myöskään ulosotto. Itse olen yrittänyt eri kanavien kautta hakea apua. Väsymiseen asti. Ja kun sairastaa montaa eri sairautta, niin ei olisi voimia tähän enää…

Perustuslain velvoitteet eivät toteudu kaikilla

Perustuslain mukaan julkisen vallan pitää edistää väestön terveyttä ja turvata toimeentulo, kun ihminen sairastuu. Myös riittävien sosiaali- ja terveyspalveluiden turvaaminen on julkisen vallan velvollisuus. Raportti osoittaa, etteivät perustuslain velvoitteet toteudu kaikilla.

Ihmiset eivät sairastele huvikseen, terveydenhoitoon pitäisi olla kaikilla mahdollisuus, eikä kenenkään pidä joutua miettimään ettei voi mennä lääkäriin kun ei ole rahaa, ja jättää näin itsensä hoitamatta, mikä johtaa liitännäissairauksiin ja tulee loppujenlopuksi paljon kalliimmaksi yhteiskunnallekin.

Apua olisi tarjolla jo nykyisin keinoin

Raportti on jatkoa Terveys- ja köyhyys -työryhmän 2016 tekemälle kyselylle, Raportti kyselystä. Asiakasmaksulain 11 §, jossa selvitettiin, miten hyvin asiakkaat ja esimerkiksi kuntien ja sairaaloiden työntekijät ovat selvillä siitä, että sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuja voidaan asiakasmaksulain 11 §:n perusteella huojentaa tai ne voidaan jopa jättää kokonaan perimättä. Ja näin pitäisi tehdä, ennen kuin ihminen joutuu hakemaan maksujen vuoksi toimeentulotukea.

Nyt tehty kysely osoittaa, ettei tätä asiakkaan tilannetta ajoissa helpottavaa pykälää edelleenkään tunneta tai sovelleta: Vain noin 7 prosenttia tätä asiaa koskevaan kysymykseen vastanneista 830 ihmisestä, oli hakenut maksujen kohtuullistamista. Lähes 50 prosenttia ei ollut aiemmin kuullut kohtuullistamisen mahdollisuudesta.

Useat vastaajat korostavatkin, että asiakkaan neuvontaa ja opastamista pitää parantaa.

En ole edes tiennyt että minulla olisi ollut mahdollisuus hakea matkakulujen omavastuuosuuksiin toimeentuloa. Heti sairastuttua pitäisi näistä asioista infota potilasta.

Terveyskeskuksiin myös sosiaalityöntekijän palvelut! Esim. kunnissa on sosiaalipäivystys. Henkilökunnan velvollisuus ja vastuulle kartoittaa maksukykyä pitkään osastolla olleen kohdalla kotiutusvaiheessa ym. Sosiaalityöntekijä ohjaisi, neuvoisi ja laittaisi vireille mahdolliset toimeentulotukihakemukset osastomaksuihin ym. liittyen. Sosiaalityöntekijä laittaisi vireille kuntaan mahdollisen palvelutarvepyynnön ym.

Koko systeemi pitäisi rakentaa asiakasta palvelevammaksi

Sosiaali- ja terveydenhuollossa ja sen ympärillä on suuri joukko auttajia, mutta kenellekään ei kuulu kokonaisvastuu yksittäisen ihmisen tukemisesta. Toimeentulotuen perusosan siirto Kelan hoidettavaksi 2017 on vastaajien enemmistön mielestä edelleen hankaloittanut heidän tilannettaan:

Toimeentulotuki takaisin sos.toimeen. Yhden luukun homma ei toimi, koska se Kelassa menee kolmen luukun toimeksi. Sos.toimi hoitaisi kaiken samalla kertaa inhimillisemmin kuin kasvoton Kela. Ihmisten juoksuttaminen on loputtava ja ihmisten kaltoinkohtelu on loputtava heti!

Kela ei jousta, ei arvioi ja aiheuttaa suuria ongelmia asiakkailleen. Vähintäänkin erityisryhmien perustoimeentulotuen käsittely tulisi siirtää takaisin kuntiin.

Monet kyselyyn vastanneet toivat esille, että ei ole ketään, jolla olisi kokonaiskäsitys heidän tilanteestaan, eikä yhtä tahoa, jolta voisi kysyä neuvoa. Sairaana tai esimerkiksi vaativassa omaishoitotilanteessa ei ole voimia lähteä kyselemään apua sieltä täältä.

Sairaana ei jaksa/pysty tapella paperisotaa eri virastojen kanssa, jää auttamatta jalkoihin eikä saa välttämättä edes etuja, jotka kuuluisi.

Monelle ratkaisu olisi omatyöntekijä, jolla on kokonaiskäsitys ihmisen tilanteesta ja joka auttaisi asioiden ja etuuksien selvittelyssä ja ohjaisi oikeiden palveluiden piiriin. Työryhmä toteaa, että ihmisten yksilöllisten tilanteiden ja tarpeiden tulee olla avun lähtökohtana. Palveluohjausta ja neuvontaa on parannettava merkittävästi.

Runsaasti kehittämisehdotuksia

Vastaajilla on paljon kehittämisehdotuksia ja kehittämisen tarve näkyy myös vastaajien arkea koskevista kuvauksista. Vastaajien kehittämisehdotukset koskevat paitsi sairastamisen kulujen alentamista ja niiden vuoksi velkaantuneiden tilanteiden helpottamista myös sitä, miten palvelut järjestetään ja kuinka ihmiset järjestelmässä kohdataan.

Muun muassa asiakasmaksulain kehittämiseen, sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamiseen sekä sosiaaliturvan ja toimeentulolain uudistamiseen löytyy kyselyn vastaajilta näkökulmia ja parannusehdotuksia.

Yhteen sairauteen (esim syöpä), joka ulottui useamman vuoden ajalle vain yhdet maksukatot, eikä joka vuosi uusia kattoja. Tulisi huomioida toisenkin puolison sairastaminen, perheen tilanteen kokonaisuuden tajuaminen.

Hammashuollon maksut tulisi saada kohtuullisemmiksi. Kun ei ole rahaa maksaa kertakäynnistä yli 50 €, joutuu lopulta poistosta maksamaan satoja euroja. Implantit pitää maksaa itse, joten ilman hampaita mennään. Olen koko ajan käynyt täydellä työajalla työssä, mutta olen yksinhuoltaja.

Perustoimeentulo Kelan laskelmissa pitäisi korottaa, ei n. 400 € helpota mitään. Minullakin on oltava auto käytössä, koska asun maalla, miettikää mitä sekin maksaa. Matkaa on terv.keskukseen 32 km, jossa joudun käymään usein. Auton kulut myös toimeentulo laskelmiin joltain osin?

***

Kyselyn laatimisessa, tulosten analysoinnissa ja raportin kirjoittamisessa ovat olleet mukana Terveys ja köyhyys -työryhmän puheenjohtaja Tuula Paasivirta sekä Minna Autere, Anna Hiekkataipale, Pirkko Justander, Ylva Krokfors, Riikka Mettälä, Tarja Pajunen, Taija Rutanen, Tiina Saarela ja Laura Tuominen-Lozic. Tiina Saarela on toimittanut kyselyn raportin.

Erja Saarinen

Lue lisää

Tiina Saarela (toim.): Asiakasmaksut aiheuttavat ahdinkoa
Raportti kyselystä julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon maksuista johtuvasta taloudellisesta ahdingosta paljon palveluja käyttävien arjessa. EAPN-Fin 2020.

Lisätietoja

Tuula Paasivirta, Terveys ja köyhyys -työryhmän puheenjohtaja, p. 040 556 9079, tuula.paasivirta(at)pp.inet.fi

Pirkko Justander, Terveys ja köyhyys -työryhmän jäsen, p. 050 346 0226 pirkko.justander(at)sininauha.fi,

Tiina Saarela, Terveys ja köyhyys -työryhmän jäsen, raportin toimittaja, p. 050 344 8573, tiina.saarela(at)evl.fi