1. Seuramme pitää hallitusohjelman liitteessä esitettyjä sosiaaliturvan leikkauksia sosiaalisten ihmisoikeuksien vastaisina
Ehdotettuja sosiaalietuuksien etupainotteisia leikkauksia, jotka on kirjattu hallitusohjelman liitteeseen, Suomen Sosiaalioikeudellinen Seura ei pidä lainkaan hyväksyttävinä ja ehdottaa niistä luopumista. Seuramme teki vuonna 2014 kantelun Euroopan Neuvoston sosiaalisten oikeuksien komitealle Suomen perusturvan alhaisuudesta. Katsoimme, että työttömyysturvan, takuueläkkeen, sairaus- ja kuntoutusraha, työmarkkinatuen ja toimeentulotuen taso oli niin alhainen, että se ei täyttänyt Suomen ratifioiman Euroopan sosiaalisen peruskirjan 12 artiklan edellyttämää tasoa.
Helmikuussa 2015 (Merits 88/2014) Euroopan Neuvoston sosiaalisten oikeuksien komiteanvastaus kantelumme tuli julkiseksi. Komitea totesi, että perusturvaetuuksien taso on pienempi kuin artiklan 12 edellyttämä taso. Komitea katsoi Suomen rikkovan Euroopan sosiaalista peruskirjaa. Päätös oli ennen julkistamista ollut kuusi kuukautta salaisena, jona aikana Suomen hallituksella olisi ollut mahdollisuus ryhtyä toimiin rikkomuksen korjaamiseksi. Hallitus ei kuitenkaan reagoinut tänä aikana.
Syynä Suomen hallituksen passiivisuuteen oli se, että sosiaali- ja terveysministeriö ja ulkoministeriö olivat päätöksestä eri mieltä komitean kanssa. Antamassaan tiedotteessa (tiedote 11.2.2015) ministeriöt katsoivat Suomen arvioivan vähimmäisturvan riittävyyttä toisin kuin komitea. Ministeriöiden näkemyksen mukaan sosiaalietuudet, kuten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut ja erilaiset terveydenhuollon maksukatot muodostavat kokonaisuuden eikä komitea toimeentulotukea arvioidessaan ottanut huomioon ”lähes poikkeuksetta” maksettavia toimeentulotuen muita osia. Ministeriöt katsoivat, että yksittäisen etuuden taso ei ole hyvä mittari tuen riittävyydelle. Suomessa toimeentulo voi koostua esimerkiksi työmarkkinatuesta, asumistuesta ja toimeentulotuesta. Lisäksi julkisilla terveyspalveluilla ja reseptilääkkeillä on omat maksukattonsa, jotka rajaavat asiakkaan terveydenhuoltokustannukset kohtuulliselle tasolle.
Uuden hallitusohjelman liitteen mukaan tullaan etupainotteisesti tekemään merkittäviä leikkauksia sosiaaliturvaan. Muun muassa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista perittäviä asiakasmaksuja korotetaan, eläkeläisten asumistukea alennetaan, lääkekorvausten tasoa heikennetään, sairauden vuoksi tehtävien matkojen omavastuuta ja sähköveroa korotetaan. Ministeriöiden tiedotteessaan esittämä ”kokonaisuus” on suuressa vaarassa leikkausten vuoksi. Suomen toteuttama sosiaalisen peruskirjan rikkomus tulee leikkausten jälkeen jatkumaan entistä laajempana. On myös kysyttävä, mikä merkitys on sillä, että eduskunta on lailla ratifioinut uudistetun Euroopan sosiaalisen peruskirjan vuonna 2002 (Laki uudistetun Euroopan sosiaalisen peruskirjan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaan saattamisesta 14.6.2002/486). Peruskirjan ratifioidut artiklat, kuten oikeutta sosiaaliturvaan koskeva artikla 12 ovat siis Suomessa voimassa olevaa oikeutta. Onko voimassa olevan lain mukaan mahdollista leikata sosiaaliturvaa niin että artikla 12 ei toteudu?
Mikäli hallitusohjelman liitteenä olevat leikkaukset tehdään peruskirjasta välittämättä, seuraukset voivat olla kohtalokkaita. Sosiaaliturva ajetaan niin alas, että suomalainen yhteiskunta muuttuu ehkä pysyvästi huonompaan suuntaan ja paluuta entiseen ei enää ole. Monen pienituloisen kansalaisen taloudellinen asema tulee murtumaan leikkausten myötä. Moni joutuu tilanteeseen, jossa ei enää jaksa sinnitellä vaan ”kamelin selkä katkeaa”. Monet pienituloiset kansalaiset eivät pysty enää maksamaan laskujaan, koska rahaa ei yksinkertaisesti ole riittävästi maksamiseen. Myös palvelujen käyttö tulee mahdottomaksi, jos asiakasmaksuja nostetaan. Nytkin julkisen terveydenhuollon palvelumaksut ovat Suomessa Euroopan ja ehkä koko maailman korkeimmat. Palvelumaksujen nostaminen ”lähelle tuotantokustannuksia” merkitsee palvelujen saamisen loppumista vähävaraisissa perheissä. Voidaan myös kysyä, mihin tarkoitukseen kunta sitten perii kunnallisveroa, jos palveluista peritään täysi hinta?
Leikkausten seurauksena on mitä todennäköisimmin luottohäiriöisten kansalaisten voimakas lisääntyminen, koska laskuja ei pystytä enää maksamaan. Luottohäiriöisten listalla on jo nyt 350 000 suomalaista ja hallitusohjelman liitteenä olevien leikkausten jälkeen luku tulee todennäköisesti kasvamaan. Leikkausten seurauksen myös köyhien määrä (nykyisin 900 000 kansalaista) tulee lisääntymään. EU:n Lissabonin strategian mukaan Suomen tulisi vähentää köyhyyttä vuoteen 2020 mennessä. Hallitusohjelman liitteenä olevien leikkausten toteutus vaikuttaa aivan toiseen suuntaan kuin Lissabonin strategia, johon Suomi on kuitenkin EU–maana sitoutunut.
2. Vetoomus leikkausten perumiseksi
Edellä olevaan viitaten Suomen sosiaalioikeudellinen seura ry pyytää hallitusta vielä kerran miettimään sitä, onko syytä tehdä hallitusohjelman liitteeseen kirjattuja leikkauksia. Kestävyysvajeen korjaamisen sijasta leikkaukset todennäköisesti johtavat Suomen nykyistä vielä vaikeampaan taloudelliseen tilanteeseen. Kun ihmisiltä viedään ostovoima mikään maassa liiku, vaan jokainen säästää rahojaan ja yrittää selvitä päivästä toiseen mahdollisimman vähillä menoilla. Velkaantumisen vähentämiseksi ja kestävyysvajeen korjaamiseksi tulisi löytää muita keinoja kuin hallitusohjelman liitteeseen vaihtoehdottomasti kirjatut syvät sosiaaliturvan leikkaukset.
3. Kohtia, jotka tulisi tarkentaa
Hallitus esittää ohjelmassaan byrokratian ja normien purkamista. Seuramme ei ole ymmärtänyt perusteita byrokratian purkamiselle. Miksi lähteä muuttamaan ja löysentämään lainsäädäntöä siellä missä se toimii? Seuramme katsoo, että huolellisen ja perusteellisen hoito- ja palvelusuunnitelman laatiminen on välttämätöntä hyvän hoidon varmistamiseksi ja oikeiden palvelujen löytämiseksi kotona asumisen tukemiseen. Mikäli suunnitelmien tekoa löysennetään, voi asiakkaan oikeusturva vaarantua. Pidämme myös tärkeänä, että asiakkaita kuullaan prosessin kaikissa vaiheissa.
Seuramme ei myöskään ymmärrä sitä, miksi nykyisiä sosiaali- ja terveyspalvelujen määräaikoja tulisi pidentää. Ne ovat asiakkaan oikeusturvan takeena, jotta hoidon ja palvelujen saaminen ei venyisi kohtuuttoman pitkäksi. Kuntienkaan näkökulmasta määräajat ovat kohtuullisia eivätkä aiheuta tarpeettomia kustannuksia. Erityisesti terveydenhuollon kuuden kuukauden hoitotakuuta on asiakkaan kannalta tärkeä, jotta sairaus ei hoitoa odottaessa etene liian pitkälle. Hoitotakuuajan pidentäminen ei ole mahdollista vaarantamatta potilaan terveydentilaa.
4. Kannatettavia kohtia hallitusohjelmassa
Suomen sosiaalioikeudellinen seura kannattaa hallitusohjelman monia kirjauksia. Näistä eräänä voidaan mainita tavoite mielenterveyslain päivityksestä. Seuramme katsoo, että mielenterveyslain ohella tulisi uudistaa myös päihdehuoltolaki. Päihdehuoltolaki erityislakina tulee säilyttää. Erityislakia tarvitaan vaikeasti päihdeongelmaisten hoidon takaamiseksi. Päihdehuoltolain 7. pykälässä säädetään päihdeongelmaisen oikeudesta hoitoon, joka pitää sisällään avohuollon lisäksi tarvittavan laitoshoidon avun, tuen ja tarpeen perusteella (Tuori –Kotkas Sosiaalioikeus 2008). Lain 3. pykälässä säädetään puolestaan palveluiden järjestämisvelvollisuudesta, joka on kunnilla. Molemmista näistä säädöksistä tulee pitää kiinni myös tulevalla hallituskaudella.
Päihdehuoltolain perusteella vapaaehtoinen hoito ja kuntoutus on ensisijaista. Vaikka lähtökohtana on sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaan ja potilaan itsemääräämisoikeus, tulisi päihdehuoltolain henkilön tahdosta riippumatonta hoitoa koskevat säännökset kuitenkin uudistaa (mukaan lukien terveysvaaraa ja väkivaltaisuutta koskevat säännökset), jotta vältyttäisiin tilanteilta, joissa asiakkaat ja potilaat eivät jäisi heitteille toimintakykynsä rajoittuneisuuden vuoksi. Samassa yhteydessä tulisi ottaa tarkasteluun raskaana olevien naisten tahdonvastainen hoito.
Kunnioittavasti Helsingissä 17. päivänä kesäkuuta 2015
Suomen sosiaalioikeudellinen seura ry.
– Socialrättsliga sällskapet i Finland r.f.