Jiri Sironen: Köyhyysriski kasvaa Suomessa – mitä tekee uusi hallitus?

Suomi on vuonna 2010 laaditun Eurooppa 2020-strategian mukaisesti sitoutunut vähentämään köyhyys- ja syrjäytymisriskissä elävien ihmisten määrää 150 000:lla vuoteen 2020 mennessä.

Köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen oli myös kautensa päättävän hallituksen hallitusohjelman ensimmäinen painopistealue.

Miten köyhyys on sitten kehittynyt Suomessa lähivuosina?

Köyhyys- ja syrjäytymisriski lasketaan kolmella indikaattorilla: suhteellinen köyhyys (pienituloisuus), aineellinen puute ja kotitalouksien vajaatyöllisyys. Seuraavassa tilastotietoja näistä:

Vuosi: Pienituloisuus | Aineellinen puute | Vajaatyöllisyys | Köyhyys ja syrjäytymisriski

2011:  725 000 | 170 000 | 388 000 | 947 000
2012:  632 000 | 132 000 | 351 000 | 854 000
2013:  690 000 | 151 000 | 388 000 | 928 000
2014: ?
2015: ?

2020 Köyhyys ja syrjäytymisriskin tavoite 770 000

Kautensa päättävän hallituksen alkuaikojen toimet vaikuttivat osaltaan siihen, että vuonna 2012 köyhyys- ja syrjäytymisriskissä elävien määrä laski selvästi. Positiivinen kehitys taittui kuitenkin jo seuraavana vuonna, ja on kaikki syyt olettaa, että tämä trendi on jatkunut.

Kun mm. työttömyys on edelleen jatkanut kasvuaan vuosina 2014-2015, koskettaa köyhyys- ja syrjäytymisriski Suomessa jo miljoonaa ihmistä.

Kokonaistilannetta heikentää myös se, että pitkittyneesti pienituloisten määrä on kasvanut lähes koko 2000-luvun ajan. Heitä on nyt noin puoli miljoonaa.

Päästäkseen 2020-strategian tavoitteeseen uuden hallituksen tulisi vähentää kautensa aikana köyhyys- ja syrjäytymisriskissä elävien määrää yli 200 000 ihmisellä (noin miljoonasta 770 000 ihmiseen).

Köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen tulisi ottaa yhdeksi strategisen hallitusohjelman painopistealueeksi. Hallitusohjelmatavoitteissaan EAPN-Fin painottaa lisäksi ”kärkihankkeina” mm. lapsiköyhyyden vähentämistä, huono-osaisten erityisryhmien palvelujen turvaamista osana sote-uudistusta, nuorten syrjäyttämiskehityksen pysäyttämistä, riittävää asuntotuotantoa ja pitkäaikaistyöttömyyden poistamista mm. panostamalla palkkatukeen.

Jiri Sironen
EAPN-Finin varapuheenjohtaja 28.4.2015