Köyhyys koskettaa yli 100 miljoonaa eurooppalaista: Köyhyyttä kokeneiden verkostojen edustajat Helsingissä

EAPN:n köyhyyttä kokeneiden ihmisten verkostoja eri maissa koordinoivat ihmiset kokoontuivat Helsinkiin 6.–7. toukokuuta. He valmistelivat ensi syksynä, ilmeisesti marraskuussa Brysselissä pidettävää köyhyyttä kokeneiden ihmisten eurooppalaista PeP, People experiencing poverty -tapaamista. Se järjestetään tänä vuonna 18. kertaa.

Brysselin tapaamisen teemana ovat poliittiset tavoitteet, joita köyhyyttä kokeneet toivovat EU:n europarlamenttivaalien jälkeen uusiutuvien instituutioiden työlistalle. Euroopan parlamentin vaalit pidetään toukokuun lopussa. Uusi parlamentti aloittaa työnsä heinäkuussa ja komissio lokakuussa.

EAPN tekee yhteistyötä paitsi Euroopan komission myös Suomen EU-puheenjohtajuutta valmistelevien kanssa. Suomen kolmas kausi EU-puheenjohtajana alkaa 1. heinäkuuta 2019. Puheenjohtajuus kiertää vakiintuneessa järjestyksessä EU-maiden kesken ja vaihtuu puolivuosittain. Sosiaali- ja terveysministeriöstä kansainvälisten asioiden yksikön johtaja Veli-Mikko Niemi kävi tapaamisessa keskustelemassa osanottajien kanssa Suomen puheenjohtajuuskaudesta ja sen teemana olevasta hyvinvointitaloudesta.

Köyhyyttä kokeneille entistä suurempi rooli

EAPN:ssä halutaan edelleen vahvistaa köyhyyttä kokeneiden ihmisten asemaa ja heidän äänensä kuulumista paitsi verkostossa myös yhteiskunnassa. Tapaamisessa todettiin, että EAPN:ssä tarvitaan kehittämistä, jotta köyhyyttä kokeneet ihmiset tuntevat verkoston omakseen. Tätä tekee muun muassa viestinnän kehittäjäryhmä, jossa on mukana viiden maan verkostosta viestinnän asiantuntijan ja köyhyyttä kokeneen ihmisen työpari.

Muun muassa Brysselin tapaamista suunniteltiin muutettavan niin, että muut asiantuntijat ja poliitikot saavat ohjelmassa entistä vähemmän sijaa. Poliitikot eivät voi tulla tapahtumaan esittämään omia näkemyksiään vaan olemaan dialogissa köyhyyttä kokeneiden ihmisten kanssa. He määrittävät mitä käsitellään ja miten se tehdään.

Tapaamisessa korostettiin, että on kiinnitettävä huomiota köyhyyttä kokeneiden ihmisten osallistumisen esteisiin, kuten vaikkapa rahan, koulutuksen ja kielitaidon puutteisiin. Usein esimerkiksi EU-politiikasta ja kansalaisiin vaikuttavista asioista puhutaan sellaisella asiantuntijajargonilla, ettei tavallinen kansalainen sitä ymmärrä.

Tutkimustulokset tiiviisti osaksi viestintää

Tapaamisessa puhuttiin paljon viestinnästä. Pohdittiin muun muassa sitä, miksi Brysselin PeP-tapaaminen ei juuri kiinnosta toimittajia. Tärkeää on lisätä suuren yleisön tietoisuutta köyhyydestä. EU-maissa on reilusti yli sata miljoonaa ihmistä, jotka elävät köyhyys- tai syrjäytymisriskissä.

Myös köyhyyttä koskevaa tutkimustietoa on tuotava tiiviisti ja ymmärrettävästi esiin – harva lukee pitkiä tutkimusraportteja. EAPN muun muassa kokoaa verkostoiltaan erinomaisen koosteen eri maiden köyhyystilanteesta. Sitä voitaisiin hyödyntää laajemmin.

EAPN Eurooppaan kuuluu 31 verkostoa EU- ja muista Euroopan maista. Helsingissä osallistujia oli 27 maasta. Suomen osallistumista Brysselin tapaamiseen koordinoi kansalaistoiminnan koordinaattori Mikko Siltanen. Usean maan verkoston valmistelutyötä koordinoivat EAPN:n toimistolta Magda Tancau ja Elke Vandermeerschen.

EAPN:n verkostojen määrä kasvanee yhdellä, sillä Slovenia harkitsee mukaan tulemista. Sloveniasta oli edustaja paikalla tutustumassa toimintaan.

Erja Saarinen