24.11.2014
Mitä on köyhyys Euroopassa? Se on puutteellisia asumisolosuhteita, riittämätöntä ja yksipuolista ruokaa, leipäjonoja ja viileää kotia (koska lämmityskustannukset on niin suuria). Köyhyys on myös mm. seuraavaa: asunnottomuutta, niin pientä palkkaa ettei se riitä päivittäisiin menoihin, työttömyyttä, pientä sosiaaliturvaa, sitä ettei ole varaa laittaa lapsiaan kouluun tai tukea heitä jatko-opiskeluihin, niin pientä eläkettä ettei se riitä lääkkeisiin, tai ettei ole varaa hoitaa terveyttään.
Järjestyksessään neljäs Euroopan köyhyyden ja syrjäytymisen torjunnan foorumin vuosittainen tapaaminen kokosi 20.–21.11.2014 lähes 800 osallistujaa eri puolelta Eurooppaa Brysseliin kahdeksi päiväksi pohtimaan keinoja köyhyyden ja syrjäytymisen vastaisessa työssä. Puheenvuorot luennoilla, paneeleissa ja työpajoissa lähestyivät köyhyyden eri syitä, seurauksia ja hyviä käytänteitä köyhyyden torjunnassa. Monipuoliset aiheet ulottuivat kodittomuudesta ruokapankkeihin ja riittämättömästä palkasta paperittomiin siirtolaisiin. Läpileikkaavat teemat olivat osallisuuden tukeminen, perustoimeentulon turvaaminen ja uudet sosiaaliset innovaatiot.
Tapaamisen laajempi tavoite on tukea jäsenmaita saavuttamaan EU:n Eurooppa 2020-strategian yleistavoite vähentää köyhyys- ja syrjäytymisriskissä elävien määrää 20 miljoonalla. Foorumi on perustettu vuonna 2010 ja se toimii vuoteen 2020 asti. Foorumin tapaamiseen kutsutaan vuosittain mukaan EU-tason poliittisia päättäjiä, keskeisiä sidosryhmiä, ministeriöiden, kuntien, sosiaalisten yritysten, järjestöjen ja eri yhteisöjen edustajia sekä köyhyyttä ja syrjäytymistä kokeneita ihmisiä.
Tänä vuonna seminaarin painopiste oli seurata köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjuntatyön edistymistä eri jäsenmaissa ja koko EU:n alueella. Keskustelut ja työskentelyn painopiste keskittyivät jatkamaan vuoden takaisen konferenssin jälkeen tapahtuneita muutoksia. Miten pitäisi edetä että päästäisiin kohti Eurooppa 2020-ohjelman tavoitteita, kun toistaiseksi köyhyys on vain kasvanut. Myös jäsenvaltioiden sisäinen ja keskinäinen eriarvoisuus on kasvanut ja syventynyt entisestään.
Keskustelut ja paneelit yhtyivät käsitykseen siitä, että tilanne on huonontunut viime vuosien aikana mm. talouskriisin johdosta. Erityisesti köyhyyden ja eriarvoisuuden kasvu on syventynyt ja monimutkaistunut. Köyhyyden vähentämisen sijaan köyhyys- ja syrjäytymisvaarassa olevien määrä on lisääntynyt edelleen. Köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen riskistä kärsii EU:ssa nyt yli neljäsosa väestöstä. Myös köyhissä perheissä elävien lasten määrä on kasvanut huolestuttavasti. Tällä hetkellä erityisen vaikea tilanne on Romaniassa, Bulgariassa ja Kreikassa. Baltian maista vaikeuksissa on erityisesti Latvia.
Yhtä mieltä oltiin siitä, että erilaisia keinoja köyhyyden vähentämiseksi täytyy edelleen vahvistaa ja katse tulee suunnata erityisesti minimituloon ja perusturvaan sekä työpaikkojen luomiseen. Keskeisiä keinoja, joilla köyhyyttä ja syrjäytymistä voitaisiin vähentää, ovat asiantuntijoiden ja työryhmien vetäjien mukaan mm. työpaikkojen luominen, jotka takaisivat riittävän toimeentulon päivittäiseen elämiseen, laadukkaat ja saavutettavat peruspalvelut kansalaisille sekä riittävä perusturva niissä tapauksissa, kun palkkatulo ei ole mahdollinen.
Työpajoissa nostettiin erityisesti esiin köyhyysriskissä elävien kansalaisten kokemuksen hyödyntäminen sekä poliittinen tahto tehdä tekoja eri jäsenmaissa köyhyyden vähentämiseksi. Puheissa peräänkuulutettiin myös vähimmäistoimeentuloturvan määrittämistä ja sen riittävyyden määrittämistä jäsenmaiden kansalaisille. Myös universaalin sosiaaliturvan kehittäminen nousi esiin, samoin asunnottomuuskysymys, lasten köyhyys ja romanikysymys. Kokemusasiantuntijoiden kuuleminen ja arvostaminen köyhyyden vastaisen työn läpiviemisessä on erityisen tärkeää: hehän ovat ”experts by experience”.
EAPN Euroopan uutinen tapahtumasta (sisältäen EAPN pääviestit).
EU:n köyhyydentorjuntafoorumin viralliset sivut.
Anu Haapanen, Suomen Setlementtiliitto ry, EAPN-Finin hallituksen jäsen
(kuva: European Commission / Tim De Backer)