EAPN-Finin Köyhyysvahti – Suomen köyhyysraportti 2021 on ilmestynyt. Köyhyyttä ei ole onnistuttu vähentämään ja koronapandemia uhkaa lisätä sitä entisestään. Muun muassa lapsiperheiden toimeentulo on heikentynyt ja perheet ovat muutenkin olleet kovilla.
Köyhyysvahti sisältää tilastoja ja tutkimustietoa köyhyydestä sekä köyhyyttä kokeneiden ihmisten näkemyksiä. Ilman niitä monta seikkaa köyhyydestä jäisi pimentoon.
Raportissa esitellään yleisesti käytetyt köyhyysmittarit ja se, mitä muutoksia niiden valossa on tapahtunut. Monissa tilastoissa viimeisimmät luvut ovat vuodelta 2019, ajalta ennen koronapandemiaa, joten ne eivät välttämättä kerro paljon nykyhetkestä. Tietoa on kuitenkin koottu myös raporteista, joissa on arvioitu koronan vaikutuksia. Niissä on laajasti todettu, että pandemia on vaikuttanut pahimmin jo ennestään heikommassa asemassa oleviin. Työllisyysluvut osoittavat, että vaikka työttömyys on lähtenyt vähenemään, pitkäaikaistyöttömien määrä on jatkanut kasvuaan.
Lapsiperheköyhyys vaarassa kasvaa
Toinen huolestuttava asia on lapsiperheiden tilanne: Jo 2019 lapsiperheiden pienituloisuusaste nousi hieman edellisvuodesta ja koronakriisi on lisännyt perheiden toimeentulovaikeuksia työttömyyden kasvun vuoksi. Perheisiin vaikuttaa myös se, että nuorten ja opiskelijoiden ansaintamahdollisuudet ovat vaikeutuneet. Toimeentulovaikeudet kuormittavat sekä lapsia, nuoria että vanhempia ja lisäävät palvelujen tarvetta.
Lapsiperheköyhyys on vaarassa kasvaa, koska kriisi on johtanut taka-askeliin niin perheiden toimeentulossa kuin palveluissa. Lasten ja nuorten hyvinvointi on aikuisväestöä enemmän riippuvainen julkisista palveluista.
Ennen kokematon muutostilanne koettelee perheiden jaksamista ilman toimeentulovaikeuksiakin. Muun muassa perhe- ja lähisuhdeväkivalta on lisääntynyt. Lisäksi kriisi on monin tavoin heikentänyt perheiden turvaverkkoa, muun muassa varhaiskasvatus- ja harrastuskatkoksin, etäkoulunkäynnillä ja julkisten ja järjestöjen palveluiden heikennyksillä.
Sairastamisen kulut aiheuttavat köyhyyttä
Köyhyysvahti kertoo terveyden ja terveyspalveluihin pääsyn eriarvoisuudesta. Väestön terveys vaihtelee esimerkiksi sosioekonomisen aseman ja asuinalueen mukaan.
Sairastaminen ja palveluihin pääsemisen eriarvoisuus kasvattavat muun muassa ikääntyneiden köyhyyttä. Terveysmenot köyhdyttävät erityisesti yli 75-vuotiaita sekä työkyvyttömyyseläkeläisiä, sillä heillä riski sairastua on suurin.
Pitkäaikaissairaus on suuri taloudellinen rasite runsaalle kolmasosalle sairastavista. Tämä ei koske vain pienituloisimpia, vaan myös suhteellisen suuri osa keskituloisista kokee sairastamisen vaikuttavan talouteensa huomattavasti. Suurin rasite ovat lääkekustannukset.
Suomi on sitoutunut vähentämään köyhyyttä
Köyhyyden kehitystä koskevien tietojen lisäksi raportissa kerrotaan lyhyesti, mitä Suomen hallitus ja EU ovat köyhyyden vähentämiseksi tehneet. Mukana ovat myös verkoston suositukset toimiksi, joilla köyhyyttä voidaan vähentää. EAPN-Fin verkoston mielestä köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentämiseksi tulee laatia kokonaisvaltainen strategia ja toimintaohjelma, jossa huomioidaan koronakriisin vaikutusten lieventäminen huono-osaisten näkökulmasta.
Suomi on sitoutunut vähentämään köyhyyttä YK:n kestävän kehityksen Agenda2030-tavoitteiden mukaisesti. Maaliskuussa 2021 julkaistussa Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin toimintasuunnitelmassa yksi tavoite on vähentää EU-maissa köyhyys- tai syrjäytymisvaarassa olevien määrää 15 miljoonalla 2030 mennessä. Näistä 5 miljoonan tulee olla lapsia. Kunkin jäsenmaan tulee asettaa oma kansallinen köyhyyden vähentämisen tavoitteensa.
EAPN-Fin verkoston jäsenten edustajat kokoavat Köyhyysvahdin vuosittain. Kyseessä ei ole tutkimus vaan kooste asiaa koskevista tilastoista ja tutkimuksista. Ensimmäinen Köyhyysvahti tehtiin 2017. Tämänvuotisen raportin ovat toimittaneet Anna Järvinen ja Erja Saarinen. Se ilmestyy suomeksi ja englanniksi.
Köyhyysvahteja tehdään useissa Euroopan maissa. Euroopan köyhyyden vastainen verkosto, EAPN kokoaa niiden pohjalta eurooppalaisen Köyhyysvahdin, joka julkaistaan YK:n köyhyyden vastaisena päivänä 17. lokakuuta.
Erja Saarinen