Osa Elän jatkuvassa kriisitilanteessa ja hädässä -raportin kannesta

Amnestyn ja Ihmisoikeusliiton raportti pureutuu perusturvan puutteisiin

”Elän jatkuvassa kriisitilanteessa ja hädässä” – riittämätön perusturva Suomessa -raportti julkaistiin 31.8.2021. Julkistustilaisuudessa EAPN-Finin Kansalaistoimintaryhmän edustajat Jaana Saikkonen ja Hani Forsell kuvasivat etuus- ja palveluviidakossa elämisen arkea.

Oikeus sosiaaliturvaan ja riittävään elintasoon ovat ihmisoikeuksia, jotka turvataan kansainvälisessä oikeudessa ja perustuslaissa. Raportti osoittaa, että huomattavan monilla ihmisillä oikeudet eivät toteudu, vaikka muun muassa kansainväliset ihmisoikeussopimukset velvoittavat Suomea oikeudellisesti.

Mukana köyhyyttä kokevien ihmisten todellisuus

Ihmisoikeusliiton vaikuttamistyön päällikkö Heli Markkula sanoi, että perusturvan ongelmia on helppo vähätellä, jos köyhyyttä kokeneiden ihmisten todellisuutta ei tunne. Raportti avaa tätä todellisuutta. Sitä varten haastateltiin 12 ihmistä heidän kokemuksistaan perusturvan saajina. Myös järjestöjen edustajia, tutkijoita ja virkamiehiä kuultiin.

Perusturvan riittävyyden arviointiraportti 2015-2019 osoittaa, etteivät perusturvaetuudet riitä kohtuulliseen minimikulutukseen. Riittämättömyydestä kertoo myös se, että viimesijaisesta ja lyhytaikaiseksi tueksi tarkoitetusta toimeentulotuesta on tullut pitkäaikainen tukimuoto suurelle joukolle ihmisiä.

Tason lisäksi parannettavaa kattavuudessa ja saatavuudessa

Amnestyn asiantuntija Mariko Sato korosti, että alhaisen tason lisäksi on kaksi muuta ongelmaa: puutteet perusturvan kattavuudessa ja saatavuudessa aiheuttavat sen, etteivät kaikki saa tarvitsemaansa sosiaaliturvaa.

Esimerkiksi pienyrittäjät olivat ennen pandemiaa työttömyysturvan ulkopuolella – pandemian aikana sosiaaliturvan kattavuutta on väliaikaisesti laajennettu. Alle 25-vuotiaille on muita tiukemmat ehdot työttömyysturvan saamiseksi. Ikään perustuvat rajoitukset eivät kuitenkaan ole johtaneet toivottuihin tuloksiin, siihen, että useampi nuori hakeutuisi koulutukseen.

Ihmiset jäävät vaille tarvitsemaansa turvaa myös siksi, ettei järjestelmä tunnista heidän tilanteitaan. Sairaita luokitellaan työttömiksi ja velvoitetaan hakemaan täysiaikaista työtä. Vaatimukset ovat monille kohtuuttomia, mahdottomia täyttää.

Apua suunnistamiseen monimutkaisessa järjestelmässä

Myös perusturvan saatavuuden ongelmat ovat merkittäviä. Ihmiset eivät tiedä etuuksista, joihin heillä olisi oikeus. Esimerkiksi Kela löysi omilla hauillaan lähes 10 000 eläkeläistä, joilla olisi oikeus takuueläkkeeseen.

Osa ihmisistä tarvitsee paljon apua pystyäkseen suunnistamaan monimutkaisessa järjestelmässä. Kaikilla ei ole tähän tietoteknisiä edellytyksiä. Mariko Sato korosti, että digiköyhyys on laaja ongelma.

Neuvontaan tarvitaan lisää resursseja lisää. Myös ennakoivan etuusehdotuksen käyttöönotto olisi toivottavaa.  

Millaiseen karuselliin ihmislapsi voidaan heittää?

”En tiennyt, millaiseen karuselliin ihmislapsi voidaan heittää, kun hän jää työttömäksi.” Näin Jaana Saikkonen EAPN-Finin Kansalaistoimintaryhmästä kuvasi kokemuksiaan.

”Tukiviidakko on todella epäselvä. Jos et osaa kysyä sitä oikeaa kysymystä, kukaan ei kerro, mitä etuuksia sinulle kuuluu.”

Saikkosella kuuluisa yhden luukun periaate ei toteutunut. Kun toimeentulotuen hakemisessa ei Kelassa hyväksytty asumismenoja menoja täysimääräisenä, seurasi pallottelua kunnan ja Kelan välillä. Vuokravajetta, 250 euroa kuukaudessa, ei saanut mistään.

Saikkonen koki loukkaavaksi sen, että kaikki, mitä sanoo, pitää todistaa papereilla oikeaksi. ”Yhtäkkiä rehellistä ihmistä pidetäänkin epärehellisenä. Ihmiseen ei luoteta. Tämä kirpaisi suuresti.”

Hän kertoi myös siitä, kuinka sosiaalitoimi yritti olla avuksi, mutta eri tavalla kuin asiakas tarvitsi. ”Minulle tarjottiin uimalippuja, mutta en saanut bussilippua. Ilman sitä en päässyt uimahalliin.”

”Ruokajonossa käyminen tuntui valtavalta häpeältä ja epäonnistumiselta. Ei toimeentulo voi suomalaisessa yhteiskunnassa olla kolmannen sektorin toimijoiden ruoka-avun varassa.”

Perusturvan tason korotus ei voi odottaa

Raportissa todetaan, että tähänastiset hallitukset eivät ole noudattaneet Suomen velvoitteita taata ihmisille asianmukainen perusturva. Parhaillaan, vuosina 2020-2027, parlamentaarisen komitea valmistelee ylihallituskautista sosiaaliturvauudistusta. Se tarjoaa mahdollisuuden korjata rakenteellisia ongelmia, jotka estävät ihmisten oikeuksien täysimääräisen toteutumisen.

Amnesty ja Ihmisoikeusliitto ovat kuitenkin sitä mieltä, ettei perusturvan tason parantaminen voi odottaa sosiaaliturvauudistuksen valmistumista vaan nyt tarvitaan välittömiä toimia. ”Ihmiset elävät näitä ongelmia tässä ja nyt. Perusturvan tasoon tulee puuttua nopeasti.”

Julkistustilaisuuden avannut sosiaali- ja terveysministeri Hanna Sarkkinen korosti, että tarvitsemme ylihallituskautisen sitoumuksen perusturvan tason nostamiseksi. Hän kertoi hallituksen jo tekemistä perusturvaetuuksien korotuksista ja sosiaaliturvan kattavuuden parantamisesta koronapandemian vuoksi. Hän totesi kuitenkin, että vaikka sosiaalipolitiikan suuntaa on saatu käännettyä, toimet eivät riitä. Edelleen monet joutuvat täydentämään toimeentuloaan viimesijaisella toimeentulotuella.

Erja Saarinen

Lue lisää

”Elän jatkuvassa kriisitilanteessa ja hädässä” – riittämätön perusturva Suomessa. Amnesty Internationalin Suomen osasto ja Ihmisoikeusliitto 2021.