Kuvassa vasemmalla Anna-Maria Isola vierellään Anita Salonen.
Kuva: Erja Saarinen
Köyhyys lisääntyi jo 2021 joidenkin tunnuslukujen perusteella. Sen jälkeen elinkustannusten nousu on lisännyt sitä entisestään ja nyt arvioidaan, että sosiaaliturvan leikkausten vuoksi huono suunta jatkuu. Suomen köyhyystilannetta arvioidaan EAPN-Finin Köyhyysvahtiraportissa, joka julkistettiin 17.10., YK:n köyhyyden vastaisena päivänä.
Raportti tehtiin Suomessa nyt 7. kertaa. Sen keskeinen osa ovat köyhyyttä kokeneiden ihmisten näkemykset tilanteesta.
Kyllä se, että ei ole rahaa rassaa joka päivä. Jokainen ostos pitää harkita tarkkaan. Aina pitää miettiä mitä voi ja mitä ei voi tehdä.
Köyhyyden vähentämisestä sosiaaliturvan leikkauksiin
Köyhyysvahti tehtiin syyskuussa 2023 nivelvaiheessa, kun maan hallitus vaihtui kesällä 2023.
Pääministeri Sanna Marinin hallituksella 2019–2023 oli tavoitteena vähentää köyhyyttä ja eriarvoisuutta. Se laati toimintasuunnitelman köyhyyden ja syrjäytymisen vähentämiseksi. Pandemia-ajasta huolimatta köyhyyden vähentämiseksi tehtiin konkreettisia toimia ja hallitus vastasi myös elinkustannusten nousuun monin toimin.
Uuden, pääministeri Petteri Orpon hallituksen hallitusohjelma taas sisältää monia esityksiä leikkauksiksi sosiaaliturvaan ja heikennyksiksi työn tekemisen ehtoihin. Hallitusohjelmaa pannaan täytäntöön samaan aikaan, kun elinkustannukset ovat nousseet jo yli vuoden ja työttömyys on alkanut lisääntyä.
Koska tilastot kertovat köyhyydestä jälkijättöisesti, Köyhyysvahti ei onnistu olemaan tilannekuva köyhyydestä. Se kertoo enemmän siitä, millaisista lähtökohdista sadat tuhannet ihmiset elävät nykyhetkeä, jossa elinkustannukset edelleen nousevat, talous on taantumassa, työttömyys lisääntyy ja sosiaaliturvaa leikataan laajasti.
Vuonna 2021 köyhyys- tai syrjäytymisriskissä oli 894 000 henkilöä, 16,3 prosenttia väestöstä. Luku oli kasvanut 117 000:lla edellisvuodesta.
SOSTEn syyskuussa teettämien laskelmien mukaan hallituksen suunnittelemat indeksijäädytykset sekä työttömyysturvan ja asumistuen leikkaukset lisäisivät pienituloisten määrää 40 000 henkilöllä vuonna 2024. Heistä noin 12 700 on lapsia. Ensisijaisten etuuksien leikkaukset kasvattaisivat toimeentulotuen saajien määrää noin 47 000:lla.
Tärkeintä antia köyhyyttä kokeneiden näkemykset
Kansainvälisesti vertailtuna Suomi on vähäisen köyhyyden maa: vuonna 2022 Suomessa köyhyys- tai syrjäytymisriskissä oli neljänneksi vähiten ihmisiä kaikista EU-maista. Suomi on myös YK:n onnellisuusindeksin perusteella maailman onnellisimpien ihmisten maa. Tästä huolimatta viime vuosina noin 16 prosenttia ihmisistä on elänyt köyhyys- tai syrjäytymisriskissä, joutuu pienituloisena ponnistelemaan päivittäin saadakseen rahat riittämään ihmisarvoiseen elämään.
Köyhyysvahdin tärkeintä antia ovat köyhyyttä kokeneiden näkemykset ja kokemukset. Näitä kokosi EAPN-Finin Kansalaistoimintaryhmä verkkokyselyllä. Siinä kysyttiin muun muassa köyhyyden vaikutuksista arkeen ja näkemyksiä pääministeri Orpon hallituksen ohjelmasta. Kyselyn vastauksista välittyy muun muassa se, kuinka paljon ahdistusta ja stressiä jo pelkästään leikkaussuunnitelmat ihmisille aiheuttavat.
Hallitusohjelma lisää työttömyyttä, koska tekee osa-aikatyöstä kannattamattoman. Se lisää toimeentulotukiasiakkuutta, joka on pahin tuloloukku. Hallitusohjelma on sosiaalipoliittisesti epäonnistunut ja ideologisesti ohjautunut.
Hallitusohjelma kurjistaa köyhiä, edistää luokkayhteiskuntaa ja segregaatiota. En usko, että näillä toimin työllisyys kasvaa, päinvastoin.
Pelottaa pärjäämisen kannalta. Ihmiset, jotka jo valmiiksi ahtaalla ajetaan ahtaammalle.
Köyhyyden vaikutukset laajenevat eri elämänalueille
Köyhyystutkija Anna-Maria Isola kommentoi Köyhyysvahtia sen julkistustilaisuudessa. Hän työskentelee sekä Turun yliopistossa että Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella, köyhyys- ja osallisuuskysymysten parissa.
Isola korosti, ettei köyhyys ole vain taloudellista puutetta vaan se koskettaa eri elämänalueita. Rahan puute esimerkiksi heikentää kognitiota ja voi johtaa lyhytjänteisyyteen, riskien karttamiseen ja vaihtoehtojen häviämiseen näköpiiristä.
Kun ihmisellä erilaiset puutteet kasautuvat, hänen osallistumisensa yhteiseen toimintaan vähenee ja sosiaaliset suhteet alkavat kuihtua. Kuulumisen ja merkityksellisyyden tunteet vähenevät. Elämä etenee lyhyellä aikajänteellä ja välttämättömän ehdoilla. Niukkuuden haitat laajenevat ja osattomuuden kokemus syvenee jatkuvasti. Esimerkiksi nuorista heikointa osallisuutta kokevat he, joiden perheiden taloudellinen tilanne on heikko.
Lapsille toivoa
Diakonian asiantuntija Anita Salonen Kirkkohallituksesta kommentoi Köyhyysvahdin pohjalta lapsiperheköyhyyttä. Hän muistutti, että melkein Kuopion asukasluvun verran, lähes 122 000 lasta, elää köyhissä perheissä. Sosiaaliturvan leikkaukset uhkaavat kasvattaa määrää edelleen.
Diakoniarahastolle tulevissa perheiden avustushakemuksissa perheenjäsenen sairaus on yleisin ahdingon syy. Toiseksi eniten apua haetaan erotilanteissa. Perheiden tilanteissa näkyy lasten toivottomuus: lapset eivät edes pyydä ikäkauteensa kuuluvia asioita, koska ajattelevat, ettei niihin kuitenkaan ole varaa.
Anita Salonen painotti toivon luomisen tärkeyttä. Toivo syntyy uskosta siihen, että muutos on mahdollista ja kokemuksesta siitä, että minä olen arvokas ja minua ei ei jätetä yksin.
Köyhyysvahti on eurooppalaisen köyhyyden vastaisen verkoston EAPN:n ”tuote”, jota tehdään suunnilleen samalla sapluunalla monissa Euroopan maissa. Euroopan verkoston henkilöstö kokoaa eri maiden raporttien pohjalta eurooppalaisen Köyhyysvahti-raportin.
Erja Saarinen
Lue lisää