Köyhyydessä elämisellä on laajoja ja pitkälle ulottuvia kielteisiä vaikutuksia niin yksittäisiin ihmisiin kuin paikallisyhteisöön ja koko yhteiskuntaan. Sen vähentämisen pitää olla myös kuntapolitiikassa keskeistä, EAPN-Fin korostaa kuntavaalitavoitteissaan.
Verkostoon kuuluu 53 jäsentä, jotka ovat enimmäkseen sosiaali- ja terveysjärjestöjä. Köyhyys koskettaa monia niiden edustamista ihmisryhmistä. Verkostossa on mukana myös köyhyyttä kokevia ihmisiä. Verkosto on poliittisesti riippumaton.
Verkosto on tehnyt alla olevat tiiviit kuntavaalitavoitteet ja laatinut niistä myös pitemmän version.
EAPN-Finin kuntavaalitavoitteet:
Kunnissa käyttöön kaikki keinot köyhyyden vähentämiseksi
Köyhyydessä elämisellä on laajoja ja pitkälle ulottuvia kielteisiä vaikutuksia niin yksittäisiin ihmisiin kuin paikallisyhteisöön ja koko yhteiskuntaan, siksi sen vähentämisen pitää olla myös kuntapolitiikassa keskeistä. Se tulee kirjata kuntastrategiaan ja kaikkien päätösten vaikutuksia heikoimmassa asemassa oleviin ihmisiin on seurattava järjestelmällisesti. Köyhyyden vähentämiseksi on syytä tehdä ohjelma, joka sisältää konkreettiset keinot ongelmaan puuttumiseksi.
1. Kaikille mahdollisuuksia osallistua ja tuntea kuuluvansa yhteisöön
Kuntalaisille on kehitettävä monipuolisia osallistumis- ja vaikuttamistapoja, joilla myös heikoimmassa asemassa olevat ryhmät ja ihmiset pääsevät vaikuttamaan – myös ne, jotka eivät pysty osallistumaan sähköisissä kanavissa.
Lähipalvelut ovat köyhyyttä kokeville ihmisille erityisen tärkeitä. Ne myös rakentavat osallisuutta ja yhteisöllisyyttä. Lähikirjaston pitää olla kaikkien kuntalaisten ulottuvilla. Kirjasto on köyhyyttä kokeville ihmisille tärkeä paitsi tiedon lähteenä myös digi- ja muuta opastusta antavana tietokoneasiointipisteenä.
Köyhyyttä kokevat ihmiset ovat paljolti julkisten palveluiden varassa. Sosiaali- ja terveyspalveluiden tulee olla lähellä, laadukkaita ja niihin ei pidä joutua jonottamaan kohtuuttomia aikoja.
Digitaidot sekä yhteydet ja laitteet niiden hyödyntämiseksi ovat välttämättömiä, mutta kaikilla ei ole niihin varaa. Harkinnanvaraista täydentävää ja ehkäisevää toimeentulotukea on syytä käyttää osallistumisen mahdollistamiseksi.
2. Asumis- ja terveydenhuoltomenot kohtuullisiksi
Kunta voi päättää terveyspalveluiden maksuttomuudesta. Helsingissä tehty terveyskeskusmaksujen poisto edistää asukkaiden yhdenvertaisuutta ja helpottaa pieni- ja keskituloisten palveluiden käyttöä. Työttömille on tarjottava aktiivisesti maksuttomia terveystarkastuksia. Mahdollisuutta alentaa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuja tai jättää ne perimättä on syytä käyttää asiakkaan tilanteen mukaan ja siitä on viestittävä laajasti ja ymmärrettävästi.
Kunnan tulee toteuttaa sellaista asuntopolitiikkaa, joka mahdollistaa kaikille kohtuuhintaisen asumisen.
3. Tukea työllistymiselle ja työssäkäynnille
Kunnan on syytä tukea eri ryhmien työllistymistä ja työssäkäyntiä esimerkiksi työllistämällä pitkäaikaistyöttömiä ja osatyökykyisiä, maksamalla työllistämisen kuntalisää, toimivalla ja kohtuuhintaisella joukkoliikenteellä ja lapsiperheiden palveluilla, jotka helpottavat työn ja perheen yhteensovittamista.
4. Akuuttia apua nopeasti ja ihmisiä leimaamatta
Kunnan tulee varata riittävästi rahaa täydentävään ja ehkäisevään toimeentulotukeen ja käyttää niitä ja sosiaalityötä tukemaan ihmisiä pitkäjänteisesti ulos köyhyydestä. Toimeentulotukiasioissa on syytä tehdä tiivistä yhteistyötä Kelan kanssa, jotta perustoimeentulotukea laajempaa apua tarvitsevat sitä saavat.
Kunnan on syytä ottaa käyttöön sosiaalinen luototus, joka ehkäisee ihmisten joutumista pikavippikierteisiin. Kunnan kannattaa myös tarjota ennakoivaa talousneuvontaa, joka helpottaa talouden hallintaa ja ehkäisee velkaantumista.
Järjestöjä ja seurakuntia on syytä tukea ruokajakeluiden järjestämisessä.
5. Määrätietoisesti torjumaan lapsiperheköyhyyttä
Köyhyys on lisääntynyt lapsiperheissä. Lapsena koettu köyhyys voi haavoittaa ihmistä monin tavoin ja heijastua pitkälle aikuisikään. Lapsiperheköyhyyden torjuminen on kunnissa ensiarvoista. Sen vähentämiseksi on syytä tehdä konkreettinen toimenpideohjelma.
6. Tukea järjestöille ja yhteistyötä niiden kanssa
Järjestöt edustavat monia ryhmiä, jotka elävät vaikeassa elämäntilanteessa. Järjestöavustuksilla ja tarjoamalla edullisia tai maksuttomia toimintatiloja järjestöille, kunta saa kuntalaisten hyvinvointia monipuolisesti edistäviä toimintoja käyttöönsä.
Järjestöt tarjoavat muun muassa matalan kynnyksen tukea ja apua kriisiavusta digineuvontaan, tilaisuuksia, neuvontaa ja materiaaleja kaikille kuntalaisille, vaikkapa eri sairauksista tai muistisairaan kohtaamisesta sekä virkistys- ja harrastustoimintaa, joka edistää terveyttä ja hyvinvointia, muun muassa vähentää yksinäisyyttä.
EAPN-Finin jäsenjärjestöjen kuntavaalitavoitteita täydentyy
Anna ääni lapselle. Lapsi- ja perhejärjestöjen kuntavaalikampanja
Eläkkeensaajien Keskusliiton kuntavaalitavoittee: Täyttä elämää hyvinvoivassa kunnassa
Hope ry:n vinkit kuntapäättäjille: Kuntapäättäjä varmista, että jokainen lapsi saa harrastaa
Invalidiliiton kuntavaalitavoitteet: Yhdenvertaista palvelua kaikille
Kuuloliiton kuntavaaliteesit 2021
Mannerheimin Lastensuojeluliiton kuntavaalisivut: Tulevaisuuden kunta on lasten ja nuorten kunta
Mielenterveyspoolin kuntavaalitavoitteet 2021
Monimuotoiset perheet -verkoston kuntapoliittiset tavoitteet 2021-2025
Pelastakaa Lapset: kuntavaalitavoitteet
Pelastakaa Lapset: Nuorten suosituksia kuntapäättäjille: Parempaa vapaa-aikaa kaikille
Omaishoitajaliiton kuntavaalitavoitteet – Omaishoidolla on väliä
SOSTEn kuntavaalitavoitteet: Aktiivinen kansalaisyhteiskunta on kunnan sydän