Euroopan halki ajaa kaksi kuukautta kaksi bussia, joiden erimaalaiset matkustajat kampanjoivat köyhyyttä vastaan. Kiertueen tapaamisissa kertyy tietoa köyhyyskysymyksistä eri maissa. Suomen köyhyyttä kokeneista koostuvan Kansalaistoimintaryhmän koordinaattori Jouni Kylmälä tutustui asumisen ongelmiin Puolassa ennen hyppäämistä EMIN-bussin kyytiin.
Suomen, Puolan jaTsekin PeP-koordinaattorit: vasemmalta Jouni Kylmälä, Stanislav Mrozek ja Marta Capnick. Kuvassa he ovat Riikassa vuosi sitten.
”Lähdin EMINbussia vastaan. Matka vei ensin yöbussilla Tallinnasta Varsovaan. Varsovasta matka jatkuu junalla itä-Tsekkiin Ostravaan Tsekin PeP, People Experiencing Poverty -koordinaattorin Stanislav Mrozekin tykö. EMIN-bussin kyytiin hyppään Puolan Wroclawista kesäkuun alussa ja matkustan sen mukana Suomeen.
Varsovassa tapasin ystäväni Marta Capnickin. Hän on toiminut Puolan EAPN:ssä PeP-koordinaattorina eli koonnut porukan köyhyyttä kokeneiden vuotuistapahtumaan Brysseliin. Siellä tapasimme ensi kerran.
Marta on perehtynyt erityisesti asunnottomuuteen sekä yliopisto-opettajana ja projektitutkijana että Puolan pelastusarmeijan projektityöntekijänä. Pieninä palasina on myös jälkimoderni leipätyö.
Asunto ensin -periaate on tuntematon
Paljonko? on ensimmäinen kysymys, kun aletaan puhua asunnottomuudesta. Marta heittää Varsovan osalta luvun 3 000, mutta se saattaa olla myös 10 000. Tarkkaa tutkimustietoa ei ole. Eikä varmaan voi ollakaan: ilmiö on rajoiltaan ja läpivirtaukseltaan vaikeasti määriteltävä ja yhdeksi luvuksi pysäytettävissä.
Tuo 3 000 viittaa ’katottomiin’, jenkkislangilla rough sleeper. Marta puhuu näkymättömistä asunnottomista. Näkyviä taas ovat asuntoloissa ja yömajoissa, sheltereissä asuvat. Ehkä puolet heistä saa jonkinlaista kaupungin tukea.
Asunto ensin -periaate on tuntematon Puolassa. Tosin siitä keskustellaan, kuten vierailupäivänäni 25. toukokuuta yliopiston sosiaalipolitiikan laitoksella. Kerroin siellä Suomen kokemuksista sosiaalityön opiskelijoille.
Puolassa toimitaan porrasmallin pohjalta: Kämppä ansaitaan vaihe vaiheelta raittiudella, työllä… Miksi ei kokeilla asunto ensin -mallia? Sen ylläpito on liian kallista verrattuna vaatimattomien palvelujen asuttamiseen, Marta kertoo.
Kallista kenelle, jään miettimään. Porrasmallin pyöröovi se vasta kallista on – asunnottomalle. Portaita kolistaan usein myös alaspäin.
Sosialismista markkinoille – vuokra-asunnoista jopa kadulle
Näkyykö sosialistinen aika vielä asunnottomuudessa? Se näkyy muun muassa tuossa, sanoo Marta ja osoittaa kahta kerrostaloa Pragan kaupunginosassa, Berliinin Kreuzbergia muistuttavalla alueella. Oikeanpuoleisen talon kaappasivat grynderit 1990-luvun alussa pilkkahintaan, kun valtion ja kaupungin omaisuutta alettiin markkinoistaa ja taseet pantiin töihin. Sääntöjä ei ollut. Vanhat asukkaat joutuivat ulos, monet jopa kadulle. Vasemmanpuoleinen talo on yhä kaupungin vuokratalo.
Siirtyminen markkinatalouteen oli suuri murros myös asumiselle. Alkoi yksityisomistajuuden ja egoismin kausi.
Joki jakaa kaupungin myös Varsovassa
Nuorten valtaama klinikkarakennus Marsalkovska-kadun kupeessa. Markkinoistuminen ulottuu tännekin: yhteisöön kuulumattomilta asunnottomilta veloitetaan yöpymismaksu.
Mutta historiaa paukkuu vielä kauempaa. Varsova kuuluu kaupunkeihin, joissa on ”toispuol jokkee”-ilmiö. Vistula-joen (saksaksi Veiksel, puolaksi Wisla) länsipuoli kehittyi vauraammaksi jo feodalismin aikana kuninkaanlinnoineen. Itäpuoli on ollut monen näköisenä takamaana aina.
Länsipuolen infraa on kehitetty jatkuvasti, ensimmäinen metrolinjakin tehtiin länsipuolelle. Toinen vielä osin rakenteilla oleva linja ulottuu nyt Pragan kaupunginosaan itäpuolella. Se näkyy voimakkaana gryndauksena rakentamisessa.
Asunnottomuus keskittyy itään. Tosin löytyy asunnottomien valtaamia taloja aivan porvarillisesta ytimestäkin. Kuvassa 2 on nuorten valtaama klinikkarakennus Marsalkovska-kadun kupeessa. Markkinoistuminen ulottuu tännekin: yhteisöön kuulumattomilta asunnottomilta veloitetaan yöpymismaksu. Luokkajako toimii.
Asumisen kalleus on suuri ongelma
Asumisen hinta on suuri ongelma. Keskipalkka on 2 600 zloty, 15 neliön kämppä kustantaa 1 000 zlotya kuukaudessa. Yksi zloty on noin 0,23 euroa. Yksineläminen vuokramarkkinoilla on vaikeaa, Marta tuskailee.
Etäisemmät ja halvemmat kaupunginosat ovat paljolti sosialisminaikaisia nukkumalähiöitä betonikolosseineen. Ne eivät houkuta kuin pakon edessä. Martan mielestä ainoa ratkaisu olisi hintasäännöstely: vuokriin ylärajat, samoin asuntojen neliöhintoihin.
Jouni Kylmälä
Lue lisää EMIN-bussikiertueesta