Tiedote 6.6.2019

Euroopan komissio julkaisi eilen 5.6. eurooppalaisen ohjausjakson maakohtaiset suositukset Suomelle. Köyhyyden vähentämistä ei niissä huomioitu. Sen sijaan suositukset keskittyvät valtion menojen pitämiseen kohtuullisina suhteessa bruttokansantuotteeseen, sote-palvelujen kustannustehokkuuteen ja saavutettavuuteen, työllistymisen kannustimiin, investointeihin tutkimukseen ja innovaatioihin, siirtymiseen hiilineutraaleihin ja energiatehokkaisiin ratkaisuihin sekä kotitalouksien velkaantumisen seuraamiseen.

”Maakohtaisissa suosituksissa painottuu menokuri ja työllistymisen kannustimet. Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin hyväksymisen jälkeen komission tulisi ottaa sosiaaliset vaikutukset huomioon aiempaa vahvemmin.  Suomelle asetettu selkeä tavoite vähentää köyhyyttä vuoteen 2020 mennessä ei suosituksissa kuitenkaan näy, kuten ei sosiaalinen ulottuvuus juuri muutenkaan”, huomauttaa SOSTEn pääsihteeri Vertti Kiukas.

EU-ohjausjaksolla seurataan jäsenmaiden toimia Eurooppaa 2020 -strategian tavoitteiden saavuttamiseksi. Yhtenä tavoitteena on köyhyys- tai syrjäytymisriskin vähentäminen. Suomi on sitoutunut vähentämään köyhyys- tai syrjäytymisriskissä elävien ihmisten määrää 150 000:lla vuosien 2010–2020 välisenä aikana.

Euroopan komissio arvioi maaliskuussa julkaistussa maaraportissa optimistisesti, että Suomen olisi vielä mahdollista saavuttaa köyhyydenvähentämistavoitteensa, vaikka siitä ollaan jääty noin 100 000:lla.  Suomen kevään 2019 kansallisessa uudistusohjelmassa todetaan kuitenkin, että vuonna 2017 köyhyys- tai syrjäytymisriskissä eli 894 000 henkilöä, kun luku oli edellisenä vuonna 849 000 henkilöä. Köyhyys- tai syrjäytymisriskissä olevien määrä on siis kasvanut vuodessa noin 40 000:lla ja tavoite 770 000 henkilöstä on varsin kaukana.

Ilman selkeitä ja johdonmukaisia toimia jää köyhyyden vähentämistavoite haaveeksi

”Tuoreessa hallitusohjelmassa on oikean suuntaisia toimia perusturvan tason nostamiseksi sekä lapsiperheiden ja ikäihmisten köyhyyden vähentämiseksi. Ohjelman lukuisat hyvät tavoitteet on pian muutettava konkreettisiksi toimiksi, jotta köyhyys vähenisi”, toteaa EAPN-Finin puheenjohtaja Jiri Sironen. ”Perusturvan tason parantamista on jatkettava suunnitelmallisesti, niin että se turvaa kaikille kohtuullisen minimikulutuksen”, hän jatkaa.

Suomessa perusturvan riittävyys on lakisääteisesti arvioitava joka hallituskauden päätteeksi ja arvioinnista tehdään Perusturvan riittävyyden arviointiraportti. Se osoittaa, että perusturvan taso on vuosina 2015-2019 heikentynyt ja se ei riitä tällä hetkellä kattamaan kohtuullista vähimmäiskulutusta.

SOSTE ja Suomen köyhyyden ja syrjäytymisen vastainen verkosto EAPN-Fin vaativat Suomea tarttumaan aktiivisesti köyhyys- tai syrjäytymisriskin vähentämiseen laatimalla varjosuositukset Euroopan komission maakohtaisten suositusten rinnalle. Näitä varjosuosituksia noudattamalla suomalaisesta yhteiskunnasta voidaan tehdä entistä yhdenvertaisempi, eheämpi ja taloudellisesti kestävämpi.

SOSTE ja EAPN-Finin varjosuositusten pääkohdat:

1. Köyhyys- tai syrjäytymisriskissä olevien määrä on käännettävä laskuun. Se vaatii perusturvan tason korottamista ja muun muassa lisää tukea kohtuuhintaiseen vuokra-asuntotuotantoon. Erityistä huomiota on kiinnitettävä lapsiperheiden kokeman köyhyyden vähentämiseen.
2. Lasten ja nuorten hyvinvoinnista on huolehdittava lisäämällä resursseja koulutukseen, riittäviin palveluihin lapsiperheille ja lastensuojeluun.
3. Työllisyyspolitiikkaan on edelleen panostettava laaja-alaisesti. Palveluiden resursseja on lisättävä ja kohdennettava uudelleen.
4. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus on toteutettava niin, että turvataan palvelujärjestelmän yhdenvertaisuus, perusoikeuksien toteutuminen ja laadukkaiden palvelujen saavutettavuus kaikille siten, että terveys- ja hyvinvointierot kaventuvat.

Lisätietoja

• pääsihteeri Vertti Kiukas, SOSTE, 040 592 4287, [email protected]
• puheenjohtaja Jiri Sironen, EAPN-Fin, 040 450 9077, [email protected]

Tiistai 5.3.2019 klo 12–14
Eduskunta, Pikkuparlamentin Auditorio, Arkadiankatu 3

Ilmoittaudu 1.3. mennessä täällä. Sisääntulon yhteydessä on turvatarkastus, ota henkilötodistus mukaan.

THL tuottaa lakisääteisen perusturvan arviointiraportin neljän vuoden välein ennen eduskuntavaaleja. Seminaarissa kuullaan tuoreen 5.3. julkaistavan raportin tuloksia. Kokemusasiantuntijat ja eduskuntaryhmien edustajat kommentoivat tuloksia ja kertovat näkemyksiään siitä, mihin perusturva riittää ja miten sitä pitäisi uudistaa.

Tilaisuuden puheenjohtajana toimii pääekonomisti Jussi Ahokas, SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry.

11.50  Kahvitarjoilu

12.00 Avaussanat
kansanedustaja Outi Alanko-Kahiluoto, eduskunnan köyhyysryhmän puheenjohtaja

12.10 Perusturvan riittävyyden arviointiraportti 2015-2019
tutkimuspäällikkö Jussi Tervola, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

12.40  Mihin perusturva riittää ja miten sitä tulisi uudistaa?

Martin-Éric Racine, EAPN-Finin kansalaistoimintaryhmä

kansanedustaja Outi Alanko-Kahiluoto (vihr)
kansanedustaja Paavo Arhinmäki (vas)
kansanedustaja Suna Kymäläinen (sdp)
kansanedustaja Antero Laukkanen (kd)
kansanedustaja Mika Niikko (ps)
sivistys- ja sosiaalipolitiikan asiantuntija Terhi Peltokorpi (kesk)
talouspoliittinen sihteeri Sakari Rokkanen (kok)

13.50 Keskustelua ja kysymyksiä

14.00 Tilaisuus päättyy

KENELLE: kansanedustajille ja kansalaisille, järjestöjen ja julkisen sektorin edustajille

LISÄTIETOJA:  Anna Järvinen, 050 586 5677, [email protected]

JÄRJESTÄJÄT: Eduskunnan köyhyysryhmä, SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry, Suomen köyhyyden ja syrjäytymisen vastainen verkosto EAPN-Fin ja Kuka kuuntelee köyhää? -verkosto.

Sosiaalisten oikeuksien komitea tarkasteli viiden aiemmin antamansa järjestökanteluratkaisun täytäntöönpanoa Suomessa. Komitea on tyytymätön järjestökanteluratkaisujen täytäntöönpanon hitauteen Suomessa.

Vuonna 2014 komitea totesi artiklan 12 rikkomuksen, koska sosiaaliturvaetuuksien minimitaso oli liian alhainen. Komitea totesi rikkomuksen myös artiklan 13 osalta koska toimeentulotuki ja työmarkkinatuki olivat riittämättömiä. Vuonna 2016 komitea totesi artiklan 13 rikkomuksen, koska työmarkkinatuki yksin ja yhdessä muiden etuuksien (esim. asumistuki ja toimeentulotuki) kanssa ei ollut riittävä edunsaajien perustarpeiden kattamiseen.

Komitea katsoo, ettei riittäviin toimiin ole ryhdytty työmarkkinatuen nostamiseksi riittävälle tasolle yksinään tai yhdessä asumistuen kanssa. Hallitus ei myöskään ole riittävästi osoittanut, että etuudet yhdessäkään parantaisivat työmarkkinatuen saajien tilannetta.

Hallituksen tulee toimittaa päivitettyä tietoa etuuksiin tehdyistä uudistuksista lokakuussa 2019 määräaikaisraportoinnin ohessa. Samalla hallituksen tulee toimittaa esimerkkejä eri etuuksien saajista ja tyypillisistä tukiyhdistelmistä, jotta etuuksien ja tukien kokonaistasoa voidaan arvioida peruskirjan määräysten valossa.

Lue lisää Ihmisoikeuskeskuksen sivuilta.

Sosiaali- ja terveysalan järjestöt näkevät, että Suomessa tarvitaan perusturvan remonttia, mutta kertarysäyksellä tehtävän mylläyksen sijaan uudistus on tehtävä vaiheittain. Uudistus tulee kuitenkin aloittaa heti, koska perusturvassa on selkeitä epäkohtia. Esimerkiksi perusturvan tasoa on korotettava viipymättä.

Järjestöjen joustava perusturva nostaa ja yhtenäistää etuuksien tasoa. Lisäksi järjestelmää selkeytetään ihmisen näkökulmasta.

Järjestöt haluavat olla kehittämässä perusturvajärjestelmää sellaiseksi, että se huomioi mahdollisimman hyvin ihmisten erilaiset elämäntilanteet ja joustaa tilanteiden muuttuessa. Ehdotusten lähtökohtana on luottamus ihmiseen: hänen haluunsa ja kykyynsä tehdä elämäänsä eteenpäin vieviä ratkaisuja, jotka järjestelmä mahdollistaa.

Lue lisää