Kirjoittajan arkistot: Anna Järvinen

Anna Järvinen: Laadukkaasta köyhyysjournalismista palkitaan toimittajia eri puolilla Eurooppaa

17.5.2018

Jo kahdeksassa Euroopan maassa palkitaan toimittajia laadukkaasta köyhyyttä koskevasta journalismista. Unkarissa vapaan lehdistön kutistuminen vaikeuttaa köyhyydestä kirjoittamista. Joissain maissa palkinnot jakavaan raatiin on vaikea saada jäseniä köyhäksi leimautumisen pelossa.

EAPN-Fin jakaa vuosittain Kunnioittavasti köyhyydestä -tunnustuksen journalisteille, jotka ovat tehneet juttuja kunnioittavasti sekä taloudellisia että sosiaalisia syitä analysoiden köyhyydestä ja köyhyyttä kokeneiden elämästä. Tunnustuksen saajat valitsee köyhyyttä kokeneista ihmisistä koostuva raati.

Tunnustus on saanut alkunsa EAPN (European Anti Poverty Network) Itävallan verkostosta, joka on jakanut vastaavaa palkintoa vuodesta 2010. Itävallan verkosto halusi levittää palkintoa myös muihin EAPN:n kansallisiin verkostoihin. Ensimmäisessä aallossa vuonna 2016 mukaan projektiin lähtivät Suomen lisäksi Unkari, Kroatia ja Islanti. Vuonna 2017 journalistipalkintoa lähtivät kehittämään Makedonian, Romanian ja Serbian verkostot.

Edustajat näistä kahdeksasta maasta tapasivat Belgradissa 12. huhtikuuta 2018 ja kävivät läpi kokemuksia viimeisimmistä palkintojenjakotilaisuuksistaan. Kaikkien maiden journalistipalkinnossa on jotain samaa, mutta jokainen maa on tuonut palkintoon myös oman mausteensa.

Köyhyyttä kokeneiden ihmisten ääni

Eri maiden köyhyysverkostot toteuttavat journalistipalkintoa tiettyjen raamien puitteissa. Töitä kisaan voi ilmoittaa kuka vaan – vaikkakin aikataulu ja materiaalin keräämistavat vaihtelevat. Kriteerit hyvälle köyhyysaiheiselle journalismille pohjautuvat Itävallan verkoston oppaaseen ja kriteeristöön, jotka kukin maa on muokannut kansalliseen kontekstiin sopivaksi.

Keskeistä kaikissa maissa on, että palkittavat työt valitsevat ihmiset, joilla on itsellään kokemusta köyhyydestä. Tunnustukset jaetaan palkintojenjakotilaisuudessa, jossa raadin jäsenet pääsevät ääneen ja jakavat tunnustukset.

Itävallassa ehdokkaita vuosi vuodelta enemmän

Itävallassa tunnustusta on jaettu pisimpään ja kisaan ilmoitettujen töiden määrä on koko ajan kasvanut. Viimeisimpään kisaan oli ilmoitettu jo yli 50 työtä. Myös palkintojenjakotilaisuudessa oli ennätysmäärä osallistujia, paljon myös palkittujen journalistien perheenjäseniä ja kollegoita.

Islannissa palkintojenjakotilaisuus oli vasta edessä. Kaikki edellisen vuoden raatilaiset olivat halukkaita jatkamaan ja lisääkin oli ilmoittautunut. Töitä kisaan ei sen sijaan ole ehdotettu. Verkoston edustajat totesivat, että he ovat niin pieni kansa, että journalistien kiinnostuksen herättäminen vaatii henkilökohtaista kontaktointia puhelimella.

Unkarissa itsenäisen lehdistön puute estää köyhyydestä kirjoittamisen

Unkarin verkoston edustajat kertoivat, että heillä politiikka ja media ovat vahvasti sidoksissa. Tämänkeväisten vaalien jälkeen ainut itsenäinen sanomalehti suljettiin. Valtion lehdet eivät saa kirjoittaa köyhyydestä.

Kokouksen kanssa samana päivänä oli julkistettu lista valtion vihollisista, ja sieltä löytyi monia toimittajia. Yksi palkinnon saanut juttu olikin Romanian puolella toimivasta lehdestä, jonka kirjoitus käsitteli köyhyyttä Unkarissa.

Naistenlehtien asema köyhyyden käsittelyssä on tullut tärkeämmäksi, koska ne voivat kirjoittaa eri aiheista vapaammin. Unkarin verkoston edustajilla huolena on, löytyykö kisaan enää laadukkaita juttuja köyhyydestä.

Kroatiassa kisassa enimmäkseen tv- ja radio-ohjelmia

Kroatiassa kisaan oli ilmoitettu enimmäkseen tv- ja radiojuttuja, kun taas Suomessa lähes kaikki kisaan ilmoitetut työt olivat printti- tai verkkomedioista. Kroatiassa palkintojenjako herätti laajasti kiinnostusta ja muun muassa suurin kansallinen media kirjoitti palkinnosta.

Romaniassa, Makedoniassa ja Serbiassa tunnustus jaettiin nyt ensimmäisen kerran. Romaniassa juttuja kisaan oli ilmoitettu vähän, vain kymmenen. Raadin toisen tapaamisen jälkeen niitä koetettiin kerätä vielä lisää, mutta ehdotuksia ei yrityksestä huolimatta saatu enempää.

Romaniassa, kuten Kroatiassakin, on käytössä lomake, johon kisaan ilmoitetusta jutusta ja toimittajasta on täytettävä lyhyt esittely ja perustiedot. Tämä varmastikin karsii jonkin verran mukaan ilmoitettavien juttujen määrää verrattuna esimerkiksi Itävallan ja Suomen käytäntöön, jossa esittelyä toimittajasta ei tarvitse tehdä.

Köyhäksi leimautumisen pelko estää raatiin tulemista

Makedoniassa oli hankaluuksia saada köyhyyttä kokeneista ihmisistä koostuva raati kasaan. Ihmiset eivät halunneet tulla leimatuiksi köyhiksi. Viisi edustajaa raatiin kuitenkin löytyi eri järjestöjen kautta. Myös yhteisiä tapaamisaikoja oli vaikea löytää pitkien välimatkojen takia ja siksi, että kaikki raadin jäsenet olivat töissä. Verkoston jäsenet totesivat tämän kertovan työssäkäyvien köyhyyden yleisyydestä.

Myös Serbiassa kaikki raadin jäsenet olivat töissä käyviä köyhiä. Miehiä oli vaikea saada raatiin, koska he kokevat köyhyyden vielä leimaavampana kuin naiset.

Serbian verkosto oli positiivisesti yllättynyt toimittajien myönteisestä asenteesta palkintoa kohtaan. Palkinnon voittaneet toimittajat jakoivat aktiivisesti tietoa omasta palkitsemisestaan Facebookissa ja kilpailu sai näin näkyvyyttä, vaikka palkintojenjakotilaisuuteen ei osallistunut kovin paljon ihmisiä.

Huoltaja-säätiö mukaan tukemaan laatujournalismia köyhyydestä

Suomessa Kunnioittavasti köyhyydestä -tunnustus jaettiin marraskuussa 2017 toisen kerran. Tunnustuksen sai Jani Kaaron blogi blogi ”Paraneeko köyhyys rahalla?”. Lisätietoa tunnustusten jaosta löytyy täältä.

Vuoden 2018 tunnustuksen saajaksi voi ilmoittaa juttuja 2.11.2018 mennessä. Huoltaja-säätiö myöntää tänä vuonna tunnustuksen saajalle 1 000 euron palkinnon. Säätiö haluaa näin tukea köyhyyttä käsittelevää laatujournalismia.

Jatkossa köyhyysaiheista journalistipalkintoa on tarkoitus levittää myös muihin EAPN:n jäsenverkostoihin. Jäsenverkostoja on 31 maassa. Myös Euroopan tasoisen journalistipalkinnon luomista on verkostoissa jo alettu pohtia.

Anna Järvinen
EAPN-Finin hallituksen jäsen

Anna Järvinen: Osallistavan kasvun tapaaminen 27.4. Brysselissä

9.5.2018

Brysselissä järjestettiin 27.4. kolmatta kertaa Osallistavan kasvun tapaaminen (Annual Convention of Inclusive Growth), johon osallistui satoja sosiaali-, terveys- ja työllisyysasioiden kanssa toimivia ihmisiä mm. ministeriöistä ja kansalaisjärjestöistä. EAPN-Finin hallituksen jäsen Anna Järvinen osallistui tapaamiseen osana Suomen delegaatiota.

Tapaamisen taustalla on Lissabonin strategian aikana pidetyt pyöreän pöydän keskustelut köyhyydestä sekä vuosina 2010-2014 järjestetyt Köyhyyden vastaisen foorumin tapaamiset, joissa Euroopan EAPN:llä oli molemmissa tärkeä rooli. Junckerin komissio piti yhden välivuoden ja muutti sen jälkeen tapaamisten nimeksi Osallistavan kasvun tapaaminen. Ensimmäisenä vuonna aiheena oli Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari ja viime vuonna nuorten osallisuus. Nyt teemana oli Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin täytäntöönpano.

Tilaisuuden ohjelma ja esitykset löytyvät verkkosivuilta.

Tilaisuudessa avasi komissaari Marianne Thyssen. Hän korosti puheenvuorossaan, että nyt on pilarin toimeenpanon aika. Hän toi esille, että jäsenmaat ovat vastuussa sosiaaliasioista, mutta komissio tukee pilarin käytäntöön siirtämistä EU-ohjausjakson kautta ja mm. uudella sosiaali-indikaattoreiden tulostaululla. Hän kehoitti kuulijoita huolehtimaan siitä, että pilari pysyy keskeisenä EU-tason puheenaiheena ja myös siitä, että pilari näkyy EU:n budjetissa.

Bulgarian työ- ja sosiaaliministeri Bulgar Petkov toi esiin puheenvuorossaan, että pilarin implementoinnissa monet asiat ovat jäsenmaiden käsissä. Hän totesi kaikkien jäsenmaiden jakavan tarpeen vahvistaa EU:n sosiaalista ulottuvuutta, vaikka keinoista ei ollakaan yksimielisiä. Hän näki, että kaikkien EU:n rakennerahastojen tulisi tukea pilarin implementointia.

Työpajoissa pohdittiin eri näkökulmista sitä, miten pilarin periaatteet saataisi siirrettyä käytäntöön. Esimerkiksi yhdessä työpajassa teemana oli pilarin implementointi EU-ohjausjakson kautta. Komissio keräsi osallistujilta palautetta siitä, mikä rooli ohjausjaksolla voisi olla pilarin implementoinnissa, kuinka kansalaisyhteiskunta voisi osallistua ohjausjakson analyyttiseen puoleen ja miten kansalaisyhteiskunta voisi tukea maakohtaisten suositusten täytäntöönpanoa.

Keskustelu teemasta oli hyvin samanlaista kuin viimeiset pari vuotta pilarin ensimmäisen version julkistamisesta lähtien. Selvää todettiin olevan, että EU-ohjausjakson on tuettava pilarin implementointia. Sosiaali-indikaattoreita on kehitettävä ja niissä on huomioitava kaikki pilarin periaatteet. Pilarin toimeenpanoa on tuettava rakennerahastojen kautta. Kaikki pilarin periaatteet on siirrettävä käytäntöön, ei tule keskittyä vain osaan niistä.

Tapahtumassa järjestettiin myös erilaisia rinnakkaistilaisuuksia. EAPN järjesti tilaisuuden Sosiaalisten oikeuksien pilarista ja työn tulevaisuuden yhdessä Euroopan talous- ja sosiaalikomitean, ETUC:in ja Solidar:in kanssa. EAPN:n keskeiset viestit ja tilaisuuteen liittyvät materiaalit löytyvät verkkosivuilta.

 

Komission maaraportti: Suomi ei tule saavuttamaan köyhyydenvähentämistavoitettaan

EU-komissio julkaisi 7.3. maaraportit osana EU-ohjausjaksoa (European Semester). Suomen maaraportissa komission arviot talouden ja politiikan kehityksestä olivat varsin positiivisia.

EU-ohjausjakso perustuu Eurooppa2020-strategian. Sen yksi tärkeimmistä tavoitteista eli köyhyys- tai syrjäytymisriskin vähentäminen ei ole kuitenkaan edennyt Suomessa maaraportin mukaan lainkaan. Suomi on sitoutunut vähentämään köyhyys- tai syrjäytymisriskissä elävien ihmisten määrää 150 000:lla vuosien 2010-2020 välisenä aikana. Tämä tarkoittaa sitä, että vuonna 2020 riskissä olisi enää 770 000 ihmistä. Tavoitteesta huolimatta köyhyys- tai syrjäytymisriskissä olevien ihmisten määrä on pysytellyt noin 900 000:ssa koko viime vuosikymmenen ajan (896 000 henkilöä vuonna 2016). Viimeaikaiset sosiaaliturvan indeksijäädytykset saattavat heikentää tilannetta entisestään ja eriarvoisuus saattaa olla tulevina vuosina lisääntymässä.

Lue lisää Suomen maaraportista SOSTEblogista

Euroopan EAPN:n kanta vuoden 2018 EU-ohjausjakson käynnistäneeseen kasvuselvitykseen.

Mikä European Semester?

Viitebudjetit meillä ja maailmalla

Lauri Mäkinen Turun yliopistosta oli EMIN-verkoston kokouksessa 20.2. kertomassa viitebudjeteista. Hän kertoi, miten viitebudjetteja on hyödynnetty Suomessa, sekä kansainvälisistä hankkeista, joissa on pyritty luomaan vertailukelpoisia viitebudjetteja.

Puheenvuorossaan Lauri vertaili myös viitebudjetteja ja toimeentulotuen tasoa. Esityksestä tuli ilmi, että toimeentulotuen taso suhteessa viitebudjetteihin vaihtelee, mutta lähes kaikki kotitaloustyypit jäävät kohtuullisen minimin elintasosta. Erityisesti yksin asuvan perusosa on kaukana viitebudjetin tasosta ja ero kasvaa toisen aikuisen myötä. Alle 10-vuotiaiden perusosa näyttäisi riittävän alle kouluikäisille, mutta on hieman liian matala alakouluikäisille.

Esitykseen voi tutustua täällä.

Ehdokkaita Kunnioittavasti köyhyydestä -tunnustuksen saajaksi voi esittää koko vuoden

Viime aikoina on keskusteltu paljon köyhyydestä muun muassa työttömiin kohdistuvan aktiivimallin vuoksi. Jos eteen osuu lehtijuttu, verkkojulkaisu tai tv- tai radio-ohjelma, jossa köyhyyttä on käsitelty sosiaalisia ja taloudellisia syitä analysoiden ja köyhyyttä kokeneita kunnioittaen, juttu kannattaa lähettää saman tien ehdolle Kunnioittavasti köyhyydestä -tunnustuksen saajaksi. Vuoden 2018 kilpailun materiaalin tulee olla julkaistu ajalla 1.11.2017–31.10.2018 suomalaisessa mediassa.

Suomen köyhyyden ja syrjäytymisen vastainen verkosto EAPN-Fin jakaa vuosittain Kunnioittavasti köyhyydestä -tunnustuksen journalisteille, jotka ovat tehneet juttuja kunnioittavasti sekä taloudellisia että sosiaalisia syitä analysoiden köyhyydestä ja köyhyyttä kokeneiden elämästä. Tällä halutaan tukea ja tuoda esille tahoja, jotka tekevät laadukasta journalismia köyhyydestä.

Tunnustus on myös köyhyyttä kokeneille ihmisille mahdollisuus tuoda esiin mielipiteensä siitä, miten media kuvaa heidän todellisuuttaan – tunnustuksen saajat valitsee köyhyyttä kokeneista henkilöistä koostuva raati.

Tunnustus jaettiin viime marraskuussa toista kertaa. Jani Kaaron blogi Paraneeko köyhyys rahalla? oli yksimielisesti Kunnioittavasti köyhyydestä -raadin suosikki. Kunniamaininnan saivat Anu Silfverbergin Long Play-verkkojulkaisun juttu Onko työttömiä olemassa?. Juttu analysoi yhä yleisempää ilmiötä, jossa kielellä rakennetaan yhteiskunnallista huijausta. Laura Pörstin kirjoittama ja Sirpa Päivisen kuvaama Kirkko ja Kaupunki -lehden juttu Työttömyys ajoi Martin-Eric Racinen köyhyysloukkuun” sai raadilta toisen kunniamaininnan.

Miten kilpailuun voi osallistua?

Kilpailuun voivat ilmoittaa töitä sekä journalistit itse, että kuka tahansa muukin. Kirjoitukset, kuvat tai ohjelmat voivat olla niin lehdistä, radiosta, televisiosta kuin verkkomediastakin.

Tunnustus annetaan tietylle artikkelille tai ohjelmalle. Myös juttujen kuvat huomioidaan kilpailussa. Materiaalin on oltava perillä 2.11.2018 klo 12 mennessä.

Lähetä ehdokkaasi sähköpostilla osoitteeseen eapn(at) soste.fi tai postitse osoitteeseen:

SOSTE/EAPN-Fin
Yliopistonkatu 5
00100 Helsinki

Tunnustuksen saajat julkistetaan marraskuussa 2018. Lisätietoa tunnustuksesta täältä.

SOSTEn selvitys: Tuloerot kääntyneet kasvuun – työttömät, lapsiperheet ja opiskelijat kärsijöinä

Pienituloisten toimeentulo on vaikeutunut viime vuosien aikana. Perusturvaetuuksia on heikennetty erilaisilla toimenpiteillä, erityisesti indeksijäädytyksillä. Perusturvaetuuksien ostovoima on jäänyt jälkeen ja tulee jäämään jälkeen tulevina vuosina. Lisäksi perusturvaetuuksien varassa elävien ryhmien toimeentuloa on vaikeuttanut etuustulojen verotuksen kiristäminen. SOSTEn selvityksen mukaan leikkaukset ovat osuneet etenkin työttömiin, lapsiperheisiin ja opiskelijoihin.

SOSTEn teettämässä selvityksessä tarkasteltiin keskeisiä sosiaaliturvaetuuksia ja verotusta vuodesta 2012 vuoteen 2019.

Ajanjaksolla 2012–2015 sosiaalietuuksiin tehdyt muutokset olivat pienituloisia suosivia. Sen sijaan vuoden 2015 jälkeen tehdyt muutokset ovat heikentäneet pienituloisten asemaa. Erityisesti pienituloisten lapsiperheiden toimeentulo on heikentynyt vuoden 2015 jälkeen keskimääräistä enemmän.

Leikkaukset ovat osuneet myös työttömiin. Ilman indeksijäädytyksiä työttömän peruspäiväraha olisi vuonna 2019 noin 725 euroa kuukaudessa, mutta niiden vuoksi se on jäänyt alle 700 euroon. Työttömän toimeentuloon vaikuttaa myös se, että ankarimmin verotetaan työttömyysturvaa ja muita vastaavia sosiaalietuuksia.

Pienituloisimpien tilanteen heikkeneminen näkyy myös siinä, että asumistuen osuus vuokrasta on koko ajan pienentynyt. Tämä ja muu perusturvan heikentyminen yhdessä lisäävät toimeentulotuen käyttöä ja toimeentulotukiriippuvuutta.

Lue lisää