Kirjoittajan arkistot: Erja Saarinen

Köyhyystilanne heikkenee, se ahdistaa ja pelottaa, kertoo EAPN-Finin Köyhyysvahti

Kuvassa vasemmalla Anna-Maria Isola vierellään Anita Salonen.
Kuva: Erja Saarinen

Köyhyys lisääntyi jo 2021 joidenkin tunnuslukujen perusteella. Sen jälkeen elinkustannusten nousu on lisännyt sitä entisestään ja nyt arvioidaan, että sosiaaliturvan leikkausten vuoksi huono suunta jatkuu. Suomen köyhyystilannetta arvioidaan EAPN-Finin Köyhyysvahtiraportissa, joka julkistettiin 17.10., YK:n köyhyyden vastaisena päivänä.

Raportti tehtiin Suomessa nyt 7. kertaa. Sen keskeinen osa ovat köyhyyttä kokeneiden ihmisten näkemykset tilanteesta.

Kyllä se, että ei ole rahaa rassaa joka päivä. Jokainen ostos pitää harkita tarkkaan. Aina pitää miettiä mitä voi ja mitä ei voi tehdä.

Köyhyyden vähentämisestä sosiaaliturvan leikkauksiin

Köyhyysvahti tehtiin syyskuussa 2023 nivelvaiheessa, kun maan hallitus vaihtui kesällä 2023.

Pääministeri Sanna Marinin hallituksella 2019–2023 oli tavoitteena vähentää köyhyyttä ja eriarvoisuutta. Se laati toimintasuunnitelman köyhyyden ja syrjäytymisen vähentämiseksi. Pandemia-ajasta huolimatta köyhyyden vähentämiseksi tehtiin konkreettisia toimia ja hallitus vastasi myös elinkustannusten nousuun monin toimin.

Uuden, pääministeri Petteri Orpon hallituksen hallitusohjelma taas sisältää monia esityksiä leikkauksiksi sosiaaliturvaan ja heikennyksiksi työn tekemisen ehtoihin. Hallitusohjelmaa pannaan täytäntöön samaan aikaan, kun elinkustannukset ovat nousseet jo yli vuoden ja työttömyys on alkanut lisääntyä.

Koska tilastot kertovat köyhyydestä jälkijättöisesti, Köyhyysvahti ei onnistu olemaan tilannekuva köyhyydestä. Se kertoo enemmän siitä, millaisista lähtökohdista sadat tuhannet ihmiset elävät nykyhetkeä, jossa elinkustannukset edelleen nousevat, talous on taantumassa, työttömyys lisääntyy ja sosiaaliturvaa leikataan laajasti.

Vuonna 2021 köyhyys- tai syrjäytymisriskissä oli 894 000 henkilöä, 16,3 prosenttia väestöstä. Luku oli kasvanut 117 000:lla edellisvuodesta.

SOSTEn syyskuussa teettämien laskelmien mukaan hallituksen suunnittelemat indeksijäädytykset sekä työttömyysturvan ja asumistuen leikkaukset lisäisivät pienituloisten määrää 40 000 henkilöllä vuonna 2024. Heistä noin 12 700 on lapsia. Ensisijaisten etuuksien leikkaukset kasvattaisivat toimeentulotuen saajien määrää noin 47 000:lla.

Tärkeintä antia köyhyyttä kokeneiden näkemykset

Kansainvälisesti vertailtuna Suomi on vähäisen köyhyyden maa: vuonna 2022 Suomessa köyhyys- tai syrjäytymisriskissä oli neljänneksi vähiten ihmisiä kaikista EU-maista. Suomi on myös YK:n onnellisuusindeksin perusteella maailman onnellisimpien ihmisten maa. Tästä huolimatta viime vuosina noin 16 prosenttia ihmisistä on elänyt köyhyys- tai syrjäytymisriskissä, joutuu pienituloisena ponnistelemaan päivittäin saadakseen rahat riittämään ihmisarvoiseen elämään.

Köyhyysvahdin tärkeintä antia ovat köyhyyttä kokeneiden näkemykset ja kokemukset. Näitä kokosi EAPN-Finin Kansalaistoimintaryhmä verkkokyselyllä. Siinä kysyttiin muun muassa köyhyyden vaikutuksista arkeen ja näkemyksiä pääministeri Orpon hallituksen ohjelmasta. Kyselyn vastauksista välittyy muun muassa se, kuinka paljon ahdistusta ja stressiä jo pelkästään leikkaussuunnitelmat ihmisille aiheuttavat.

Hallitusohjelma lisää työttömyyttä, koska tekee osa-aikatyöstä kannattamattoman. Se lisää toimeentulotukiasiakkuutta, joka on pahin tuloloukku. Hallitusohjelma on sosiaalipoliittisesti epäonnistunut ja ideologisesti ohjautunut.

Hallitusohjelma kurjistaa köyhiä, edistää luokkayhteiskuntaa ja segregaatiota. En usko, että näillä toimin työllisyys kasvaa, päinvastoin.

Pelottaa pärjäämisen kannalta. Ihmiset, jotka jo valmiiksi ahtaalla ajetaan ahtaammalle.

Köyhyyden vaikutukset laajenevat eri elämänalueille

Köyhyystutkija Anna-Maria Isola kommentoi Köyhyysvahtia sen julkistustilaisuudessa. Hän työskentelee sekä Turun yliopistossa että Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella, köyhyys- ja osallisuuskysymysten parissa.

Isola korosti, ettei köyhyys ole vain taloudellista puutetta vaan se koskettaa eri elämänalueita. Rahan puute esimerkiksi heikentää kognitiota ja voi johtaa lyhytjänteisyyteen, riskien karttamiseen ja vaihtoehtojen häviämiseen näköpiiristä.

Kun ihmisellä erilaiset puutteet kasautuvat, hänen osallistumisensa yhteiseen toimintaan vähenee ja sosiaaliset suhteet alkavat kuihtua. Kuulumisen ja merkityksellisyyden tunteet vähenevät. Elämä etenee lyhyellä aikajänteellä ja välttämättömän ehdoilla. Niukkuuden haitat laajenevat ja osattomuuden kokemus syvenee jatkuvasti. Esimerkiksi nuorista heikointa osallisuutta kokevat he, joiden perheiden taloudellinen tilanne on heikko.

Lapsille toivoa

Diakonian asiantuntija Anita Salonen Kirkkohallituksesta kommentoi Köyhyysvahdin pohjalta lapsiperheköyhyyttä. Hän muistutti, että melkein Kuopion asukasluvun verran, lähes 122 000 lasta, elää köyhissä perheissä. Sosiaaliturvan leikkaukset uhkaavat kasvattaa määrää edelleen.

Diakoniarahastolle tulevissa perheiden avustushakemuksissa perheenjäsenen sairaus on yleisin ahdingon syy. Toiseksi eniten apua haetaan erotilanteissa. Perheiden tilanteissa näkyy lasten toivottomuus:  lapset eivät edes pyydä ikäkauteensa kuuluvia asioita, koska ajattelevat, ettei niihin kuitenkaan ole varaa.

Anita Salonen painotti toivon luomisen tärkeyttä. Toivo syntyy uskosta siihen, että muutos on mahdollista ja kokemuksesta siitä, että minä olen arvokas ja minua ei ei jätetä yksin.

Köyhyysvahti on eurooppalaisen köyhyyden vastaisen verkoston EAPN:n ”tuote”, jota tehdään suunnilleen samalla sapluunalla monissa Euroopan maissa. Euroopan verkoston henkilöstö kokoaa eri maiden raporttien pohjalta eurooppalaisen Köyhyysvahti-raportin.

Erja Saarinen

Lue lisää

Köyhyysvahti – Suomen köyhyysraportti 2023

Poverty Watch Finland 2023

Nainen katselee muistikirjaa kynä kädessä.

Työssäkäyvien köyhyyttä käsitellään seminaarissa 23.11.2023

Työssäkäyvät köyhät -seminaarissa tarkastellaan monipuolisesti yhä kasvavaa ongelmaa: työssäkäynti ei enää takaa kaikille kohtuullista elämää. Seminaari järjestetään torstaina 23. marraskuuta kello 12–16. Tilaisuus on maksuton ja avoin kaikille kiinnostuneille. Siihen pitää ilmoittautua.

Työssä käynnistä huolimatta ihminen voi olla köyhä eikä hänellä ole mahdollisuutta tasapuolisesti osallistua yhteiskunnan toimintoihin. Onko tämä ongelma ratkaistavissa? Asiaa käsittelevät sekä kokemusasiantuntijat että tutkijat. Tavoitteena on myös löytää ehdotuksia työssäkäyvien aseman parantamiseksi.

Seminaarin järjestää Suomen sosiaalioikeudellinen seura ry yhteistyössä Palvelualojen ammattiliiton PAMin ja Posti- ja logistiikka-alan unionin PAUn kanssa. Seminaari pidetään Helsingin Hakaniemessä, Hakaniemi-salissa, osoitteessa John Stenbergin ranta 6.

Suomen sosiaalioikeudellinen seura on EAPN-Fin-verkoston jäsen. Seminaarissa puhuu EAPN-Finin Kansalaistoimintaryhmän koordinaattori Katja Rantala-Airola.

Jokaisen tulisi saada työstään riittävä palkka elämiseen – on järjestäjien motto.

Seminaari on ilmainen ja avoin kaikille. Siihen pyritään järjestämään myös etäosallistumismahdollisuus.

Ilmoittautumiset Suomen sosiaalioikeudellisen seuran puheenjohtajalle Yrjö Mattilalle viimeistään 20.11.2023:
yrjo.mattila(at)helsinki.fi. Kerro ilmoittautuessasi, haluatko osallistua etänä.

Sosiaalioikeudellinen seura Työssä käyvät koyhät -seminaariohjelma 231123

EAPN-Fin mukana Ei julmia leikkauksia -mielenilmauksessa Eduskuntatalolla 12.10.

Järjestöjen ja kansalaisten mielenilmauksella haluttiin tuoda esiin hallitusohjelmassa suunniteltujen leikkausten vaikutusta pienituloisten ja köyhyyttä kokevien ihmisten arkeen. Tilaisuuden järjestäjiä olivat muun muassa Työttömien ay-jäsenten tukiyhdistys Tatsi, Työttömien Keskusjärjestö ry, Suomen köyhyyden vastainen verkosto EAPN-Fin, Suomen Klubitalot, Pienperheyhdistys, Yhden vanhemman perheiden liitto, Elämänlaatu ry sekä Monimuotiset perheet -verkosto.

Videolle on koottu järjestäjätahojen ja muiden kansalaisten mielipiteitä hallitusohjelmasta. Katso kooste ja kerro oma mielipiteesi tilanteeseen.

Video Ei julmia leikkauksia -mielenilmauksesta 12.10.2023
videon tuottaneet Jouko Vatanen, Leena Valkonen, Juha Keränen

Kaksi kättä ja niiden välissä pöydällä lääkkeitä.

Terveys ja köyhyys -työryhmä kokoontuu 7.11.

EAPN-Finin Terveys ja köyhyys -työryhmä kokoontuu tiistaina 7.11.2023 kello 9–11 etäkokouksena Teamsissa.  

Tapaamisessa keskustellaan terveyteen ja köyhyyteen liittyvistä ajankohtaisista asioista ja edistetään työryhmälle asetettuja tavoitteita. Tapaamiskerran päätavoite on edistää työryhmän kannanottoa Asiakasmaksulain 11 pykälän automatisointiin liittyen. Lisäksi käsitellään muita ajankohtaisia asioita. 

Kuten kaikki tietävät, sairastaminen ja sen hinta ajavat monia köyhyyteen. Terveyden eriarvoisuus on Suomessa erityisen suurta, kuten Amnestyn tuore raportti ”Tiedän, etten saa apua” -kertoo.

Hallitusohjelmassa sairastamisen kustannuksiin esitetään korotuksia ja pienituloisten sairaiden tilannetta vaikeuttavat myös sosiaaliturvan leikkaukset.

Ryhmän vetäjä on sosiaalityöntekijä, työkykykoordinaattori Veera Luoto Työttömien Keskusjärjestöstä. Häneltä voi pyytää kokouslinkin. veera.luoto(at)tyottomat.fi

Köyhyysvahti julkaistaan 17.10.2023

Kuva: Anne-Mari Burakoff

EAPN-Finin vuosittain tekemä Köyhyysvahti-raportti ilmestyy jännittävässä hallitusten ja sen mukana köyhyyteen vaikuttavan politiikan vaihtumisen nivelvaiheessa:

Edellinen hallitus halusi vähentää köyhyyttä, uusi aikoo leikata laajasti sosiaaliturvaa. Leikkauksilla halutaan lisätä työllisyyttä, mutta niiden pelätään lisäävän myös köyhyyttä. Köyhyysvahti sisältää asiasta paitsi tutkittua tietoa myös järjestöjen ja köyhyyttä kokeneiden ihmisten arvioita. Raportti julkaistaan YK:n köyhyyden vastaisena päivänä 17.10.

Pääministeri Sanna Marinin hallituksella oli tavoitteena vähentää köyhyyttä ja eriarvoisuutta. Se laati toimintasuunnitelman köyhyyden ja syrjäytymisen vähentämiseksi ja teki pandemia-ajasta huolimatta konkreettisia toimia tavoitteen saavuttamiseksi. Pääministeri Petteri Orpon hallitus taas esittää monia toimia, jotka voivat lisätä köyhyyttä. Uuden hallituksen ohjelmaa pannaan täytäntöön samaan aikaan, kun elinkustannukset ovat nousseet jo yli vuoden ja työttömyys on alkanut lisääntyä.

Monet köyhyysmittarit eivät vielä tavoita elinkustannusten nousun mahdollisesti aiheuttamaa köyhyyden lisääntymistä. Hallituksen esittämien sosiaaliturvaleikkausten vaikutuksista, etenkään niiden kasautumisesta joillekin ihmisryhmille, ei raportin tekohetkellä juuri vielä ole perusteellisia arvioita. Raportti kuvaa tavallaan lähtötilanteen uuden hallituksen työlle ja ennakoi tulevia muutoksia. Tärkeä osa raporttia ovat köyhyyttä kokeneiden arviot tilanteesta.

Raportti julkistetaan YK:n köyhyyden vastaisena päivänä 17.10.2023 kello 14.00–15.30 järjestettävässä keskustelutilaisuudessa. Se pidetään SOSTEn toimistolla osoitteessa Yliopistonkatu 5, 00100 Helsinki, 6. kerros, kokoushuone Jungman.

Raportin esittelee lyhyesti sen toimittaja EAPN-Finin sihteeri Erja Saarinen. Raporttia kommentoivat köyhyystutkija Anna-Maria Isola ja diakonian asiantuntija, EAPN-Finin hallituksen jäsen Anita Salonen Kirkkohallituksesta. Hän tarkastelee raporttia lapsiperheköyhyyden näkökulmasta.

Köyhyysvahteja tehdään useissa Euroopan maissa. Niiden pohjalta julkaistaan eurooppalainen köyhyysraportti.

Ilmoittaudu Köyhyysvahdin julkistustilaisuuteen 17.10.2023

EAPN-Fin: Hallituksen toimet uhkaavat lisätä merkittävästi lapsiperheköyhyyttä

Suomen köyhyydenvastainen verkosto EAPN-Fin ja verkoston lapsiperheköyhyystyöryhmä esittävät vakavan huolensa hallituksen sosiaaliturvan leikkausten vaikutuksista köyhien lapsiperheiden tilanteeseen. Suunnitelmat uhkaavat lisätä pienituloisten ihmisten määrää huomattavasti. Riskinä on, että lyhytnäköiset säästötavoitteet tulevat moninkertaisina kustannuksina takaisin myöhemmin, kun köyhyyden jälkiä korjataan kalliilla korjaavilla toimilla.

Jo ennen hallituksen leikkaussuunnitelmia Suomessa elää tilastojen mukaan yli 120 000 lasta köyhyydessä. Todellisen määrän arvioidaan kuitenkin olevan selvästi suurempi. SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n tuoreiden laskelmien mukaan hallituksen suunnittelemat indeksijäädytykset sekä työttömyysturvan ja asumistuen leikkaukset lisäävät merkittävästi pienituloisten määrää: vuonna 2024 Suomessa arvioidaan olevan 40 000 pienituloista enemmän. Näistä 12 700 on lapsia. Toimeentulotuen saajien määrän arvioidaan kasvavan 47 000 ihmisellä.

Leikkaaminen lapsiperheiltä on lyhytnäköistä ja epäinhimillistä

Esitettyjen leikkausten vaikutukset kasautuvat samoille ihmisille. Ne aiheuttavat pienituloisissa lapsiperheissä lisää kärsimystä, hätää ja epätoivoa. Jotta tilanteet eivät muodostu kohtuuttomiksi ja suunnitelmien negatiiviset vaikutukset ihmisiin pystytään minimoimaan, on suunniteltujen leikkausten vaikutusarvioinneista huolehdittava. Lisäksi on varmistettava lapsen oikeus tulla kuulluksi ja vaikuttaa itseään koskeviin asioihin.

Leikkaaminen lapsiperheiltä on lyhytnäköistä ja epäinhimillistä. Runsas tutkimusnäyttö osoittaa, että lapsuudessa koetulla köyhyydellä on monia negatiivisia vaikutuksia niin lasten kuin aikuisten hyvinvointiin, esimerkiksi mielenterveysongelmien, heikomman elämäntyytyväisyyden ja osattomuuden kokemusten kautta. Köyhyyden vaikutukset voivat ulottua pitkälle aikuisuuteen. Suomessa syntyvyys on ennätysmatalalla. Meillä ei ole varaa aiheuttaa köyhyydellä vakavia ongelmia yhä pieneneville lasten ja nuorten ikäluokille.

Perheiden riittävä sosiaaliturva ja laadukkaat palvelut ovat avainasemassa köyhyyden negatiivisten vaikutusten ehkäisyssä. Ongelmien ennaltaehkäisy on sekä inhimillisempää että edullisempaa kuin niiden korjaaminen kalliilla jälkikäteen.

Vaikeassa taloustilanteessa ei ole perusteltua heikentää perheiden tilanteita entisestään

Hallituksen suunnitelmien aikataulutusta ja kohdennuksia tulee tarkastella uudelleen. Kun inflaatio ja taantuman uhka vaikeuttavat monen lapsiperheen pärjäämistä, ei ole perusteltua heikentää perheiden tilanteita entisestään.

Aikataulutuksen lisäksi leikkausten kohdentumista on tarkasteltava kriittisesti. Esimerkiksi leikkaukset työttömyysturvan lapsikorotuksiin osuvat suoraan lapseen ja lapsen hyvinvointiin. On etsittävä vaihtoehtoisia leikkauskohteita, jotka eivät kohdistu haavoittuvassa asemassa oleviin lapsiin. Tätä puoltavat myös YK:n lapsen oikeuksien komitean Suomen valtiolle kesäkuussa esittämät suositukset. Niiden mukaan Suomen tulee välttää köyhyys- ja syrjäytymisriskissä oleviin lapsiin kohdistuvia sosiaaliturvaetuuksien leikkauksia.

Suomi toimii sitoumustensa vastaisesti

Suomi on sitoutunut vähentämään köyhyydessä elävien määrää 100 000:lla vuoteen 2030 mennessä. Vähintään kolmasosan eli 30 000 näistä henkilöistä tulee olla lapsia. Tämä tavoite on kirjattu myös eurooppalaisen lapsitakuun Suomen toimintasuunnitelmaan.

Suomessa lapsitakuuta toteutetaan osana kansallista lapsistrategiatyötä, jossa yksi keskeinen tavoite on juuri lapsiperheköyhyyden vähentäminen. Hallituksen suunnitelmat ovat jyrkässä ristiriidassa näiden tavoitteiden kanssa ja johtanevat päinvastaiseen suuntaan. Pahimmillaan seurauksena on köyhyyden kasvua, syvenemistä ja ylisukupolvisuutta. Tähän Suomella ei ole varaa.

Suomen köyhyyden vastainen verkosto EAPN-Fin
Leena Valkonen, puheenjohtaja, 040 8272 544, leevalkonen(at)gmail.com
Aino Sarkia, lapsiperheköyhyystyöryhmän puheenjohtaja, 040 5637 826,
aino.m.sarkia(at)student.jyu.fi

EAPN-Finin lapsiperheköyhyystyöryhmä seuraa lapsiperheiden ja lasten köyhyystilannetta Suomessa, kerää ja jakaa tietoa ja pyrkii nostamaan teeman keskusteluun ja vaikuttamaan lapsiperheköyhyyden vähentämiseksi. Ryhmään kuuluu yli 20 jäsentä, jotka edustavat muun muassa kolmatta sektoria sekä tutkimuslaitoksia.

Kannanotto pdf-muodossa:

EAPN-Fin Lapsiperheköyhyystyöryhmä – Kannanotto hallituksen suunniteltuihin sosiaaliturvaleikkauksiin 20.9.2023