EAPN-Finin hallitusohjelmatavoitteiden keskeisin viesti on: Heikoimmassa asemassa olevien toimeentulo ja palvelut turvattava! Etuuksien leikkaamisesta ja palveluista keskustellaan varmasti moneen sävyyn hallitusneuvotteluissa. EAPN-Fin korostaa, että etuuksien tulee edelleen nousta inflaation ja todellisten elinkustannusten mukaisesti eikä asumistukea tai viimesijaista toimeentulotukea saa leikata.

Tilastokeskuksen tuore julkaisu kertoo, että lähes 900 000 suomalaista oli vuonna 2021 köyhyys- tai syrjäytymisriskissä. Viime vuonna noin seitsemällä prosentilla kotitalouksista oli joko vaikeuksia tai suuria vaikeuksia saada tulot riittämään pakollisiin menoihin. Osuus kasvoi hieman vuodesta 2021.

Miten köyhyys ja syrjäytyminen näkyi vaalipuheissa tai vaaliohjelmissa?

Vaalikoneissa sosiaali- ja terveyspalveluista kysyttiin muun muassa näin:  

Valtion on annettava suunniteltua enemmän rahaa sosiaali- ja terveydenhuoltoon, vaikka se tarkoittaisi säästöjä muualta, veronkorotuksia tai lisää velkaa.

Työttömyydestä kysyttiin näin: Työttömiä pitää saada nykyistä enemmän töihin heikentämällä ansiosidonnaista työttömyysturvaa.

Vaihtoehtoina vastauksissa joko täysin eri mieltä tai samaa mieltä ja välivastauksina jokseenkin eri tai samaa mieltä. Jäin miettimään, mitä nämä väittämät kuvaavat ja mitä tietoa ne antavat äänestäjälle päätöksenteon tueksi. Kannustavatko vaalikoneet ja vaalipuheet köyhää, työtöntä ja elämästä tavalla tai toisella syrjään ajautunutta äänestämään? Miten päättäjät tuntevat köyhän arjen?

EAPN-Fin on julkaissut hallitusohjelmatavoitteet, joiden keskeisin viesti on: Heikoimmassa asemassa olevien toimeentulo ja palvelut turvattava!  Hallitukselta tarvitaan sekä nopeita että pitkäjänteisiä toimia köyhyyden vähentämiseksi ja ihmisarvoisen elämän edellytysten turvaamiseksi kaikille.

Etuuksien leikkaamisesta ja palveluista keskustellaan varmasti moneen sävyyn hallitusneuvotteluissa, missä kokoonpanossa hallitus sitten muodostetaankin. Tilastokeskuksen luvut kertovat, että toimenpiteitä todella tarvitaan köyhyyden torjumiseksi.

Leena Valkonen
EAPN-Finin puheenjohtaja

EAPN-Finin hallitusohjelmatavoitteet 2023-2026

Lue lisää

Lähes 900 000 suomalaista köyhyys- tai syrjäytymisriskissä. Helsingin Sanomat 24.3.2023

Kuva: Sami Liukkonen
Kuvassa vasemmalta raadin jäsenistä Anne-Mari Burakoff ja Vera Valtonen, kunniamaininnan saanut valokuvaaja Jani Laukkanen, Kunnioittavasti köyhyydestä -tunnustuksen saanut toimittaja Kata-Riina Heinonen-Tricarico sekä kunniamaininnan saanut toimittaja Päivi Lehtomurto ja raadin jäsenet Kari Aro ja Katja Rantala-Airola.

Ihmiset, jotka eivät tunne köyhyyttä tai sitä kokevia ihmisiä, leimaavat ja luokittelevat köyhät helposti tietynlaisiksi. Köyhyys voi kuitenkin koskettaa ketä tahansa. Ihmisen elämäntilanteet voivat muuttua äkillisestikin työttömyyden, sairauden tai jonkin muun syyn vuoksi.

Suomen köyhyyden vastainen verkosto EAPN-Fin on pyrkinyt herättämään keskustelua köyhyydestä ja sen ilmiöistä jakamalla Kunnioittavasti köyhyydestä -tunnustuspalkintoa medialle. Palkittavan valitsee raati, joka koostuu köyhyyttä kokeneista henkilöistä. Artikkeleja ja juttuja tunnustuksen saajaksi verkosto on koonnut julkisilla kyselyillä.

Tänä vuonna ehdokkaana oli lähes 30 juttua tai dokumenttia. Raatilaiset Kari Aro, Anne-Mari Burakoff, Katja Rantala-Airola ja Vera Valtonen valitsivat tunnustuksen saajaksi Kata-Riina Heinonen-Tricaricon Kirkko ja kaupunki -lehdessä julkaistun artikkelin Köyhyys riisuu ihmiseltä määräysvallan omaan elämään – Sairauseläkkeellä elävä Eija Salo tekee lisätienestejä kirpputorimyynnillä, mutta rahat eivät riitä. Valokuvaaja Jani Laukkanen sai kunniamaininnan jutun kuvista.

Artikkeli on ihmisläheinen, konkreettinen ja syvältä koskettava. Se vie suoraan työkyvyttömyyseläkkeellä elävän Eija Salon arkeen ja epäoikeudenmukaiseen elämäntilanteeseen, arvioi raati artikkelia. Kuvat olivat raadin mielestä merkittävä ja konkreettinen lisä juttukokonaisuudessa.

Kunnioittavasti köyhyydestä -tunnustus on taiteilija Helena Korkan teos Hyvä kello kauas kuuluu.

Kunniamaininta nuorten köyhyyden käsittelystä

Raati jakoi myös kunniamaininnan, joka osoitettiin Päivi Lehtomurron artikkelille Ikuisesti peeaa? Artikkeli on julkaistu Me Naisissa.

Raadin mielestä artikkeli havahdutti näkemään, kuinka paljon nuoria elää köyhyydessä ja kuinka helposti siitä syntyy syrjäytymiseen johtava kierre, etenkin jos vanhemmat eivät kykene tukemaan nuorta.

Raati kiitti Me Naisia myös viime keväänä julkaistusta köyhyyttä käsittelevästä juttu- ja kuvakokonaisuudesta.

Kuuleeko media köyhää?

Kunnioittavasti köyhyydestä -raatilaisten paneelikeskustelussa analysoitiin köyhyyden käsittelyä mediassa.

Raatilaiset olivat ilahtuneita ilmoitettujen artikkelien ja juttujen määrästä sekä laadullisesta tasosta. Juttuja oli ilmoitettu noin 30 tavoittelemaan tunnustuspalkintoa. Raatilaiset kokivat, että useissa tarinoissa kuultiin köyhää ja yksilön ääni ja kokemukset tulivat selvästi esiin.

Kritiikkiäkin nousi. Usein tai lähes aina köyhyys esitetään ihmisen omana vikana ja siten se esitetään myös mediassa. Köyhää katsotaan alaspäin, ei vertaisena.

Lapsia ja nuoria kiusataan varallisuuseroista. Se vaikuttaa koko perheeseen. Yksinäisenä, rahattomana tai pienituloisena osallistumismahdollisuudet kapenevat ja köyhä alkaa lopulta hävetä omaa tilannettaan niin paljon, että syrjäytymiskierre on valmis. Olisiko tähän mitään keinoa tuoda muutosta? Miten lievittää stigmaa sanan köyhyys ympärillä?

Mitä jäi käsittelemättä?

Naisten näkökulmia tuotiin jutuissa esiin huomattavasti useammin kuin miesten, raatilaiset totesivat. Miten voivat köyhät miehet? He, jotka kenties ovat velkaantuneita ja ulosotossa. Erotilanteessa, miten saat rakennettua elämää, jos on koti, mutta ei huonekaluja. Vaikka saisi roskalavalta jotain, ei ole millä kuljettaa. Jos lapset vuoroasuvat, tulisi molemmissa kodeissa olla niin sängyt kuin muutkin tarpeelliset kodin huonekalut ja välineet. Suomalaiset ovat velkaantuneempia kuin ikinä. Pikavipit ovat huono keino rakentaa vakaata elämää.

Pien- ja yksinyrittäjien asema ja ahdinko jäi raatilaisten mielestä mediassa liian vähälle huomiolle. Koronakriisi ja Ukrainan sodan aiheuttama maailmanlaajuinen energian ja muiden hintojen nousu on päättänyt monen työuran. Tukea on ollut vaikea saada ja velkaantuminen painaa monia yrittäjiä.

Virkamieskieli köyhdyttää, digiköyhyys on ongelma

Digiköyhyys on ongelma, vaikka monet yrittävät muuta väittää. Köyhillä ei ole varaa välineisiin ja riittävä osaaminen edes omien asioiden hoitamiseksi verkossa puuttuu. Virkamieskieli köyhdyttää myös, etuuksia tai palveluita ei osata hakea.

Jäävätkö työttömät kannustinloukkuihin vai miksi he eivät työllisty, vaikka työpaikkoja on avoinna? Olisiko yksi syy terveyspalveluissa ja siinä, että omaa työkykyä ei pääse arvioimaan ja hoitamaan rahan puutteen vuoksi. Köyhät itse kertovat usein, että ei ole varaa mennä lääkäriin eikä ostaa lääkkeitä.

Nämä esimerkit kertovat, että köyhyys on sitkeä ilmiö. Puhukaamme siitä avoimesti, niin tarvittavat ratkaisutkin voivat löytyä.

Leena Valkonen

Kirjoittaja on EAPN-Fin verkoston puheenjohtaja

Lue lisää

Tunnustuksen saajaksi ehdotetut artikkelit koottu linkkeinä EAPN-Finin verkkosivuille. Osa jutuista on maksumuurin takana.

Tiedote Kunnioittavasti köyhyydestä -tunnustuksenjaosta 15.3.2023

Kuva: Erja Saarinen
Kuvassa Kunnioittavasti köyhyydestä -raati, vasemmalta: Katja Rantala-Airola, Anne-Mari Burakoff, Vera Valtonen ja Kari Aro.

Laadukkaasta köyhyyttä käsittelevästä journalismista annettava tunnustus toimittajille jaetaan 15. maaliskuuta. Tilaisuuden ajankohta muuttui julkista liikennettä koskevien lakkojen ja lakkouhkien vuoksi.

Tunnustuksen saajan päättää köyhyyttä kokeneista ihmisistä koostuva raati, joka on tänä vuonna nelihenkinen. Siihen kuuluvat Kari Aro, Anne-Mari Burakoff, Katja Rantala-Airola ja Vera Valtonen.

Tavoittaako media köyhyyttä kokevien todellisuuden?

Tunnustuksenjakotilaisuus pidetään keskiviikkona 15.3.2023 kello 10 alkaen SOSTEn toimistolla osoitteessa Yliopistonkatu 5, 6. kerros. Siihen ovat tervetulleita kaikki asiasta kiinnostuneet. Tilaisuuteen pitää ilmoittua:

Ilmoittaudu Kunnioittavasti köyhyydestä -tunnustuksen jakotilaisuuteen 15.3.2023

Tilaisuuden paneelikeskustelussa, kysytään tavoittaako keskiluokkainen media köyhyyttä kokevien todellisuuden? Onko media täynnä parempiosaisten hyvää tarkoittavia, mutta huonoja säästövinkkejä köyhille? Saavatko käytetty kieli ja näkemykset tavanomaiseen elämään kuuluvista asioista, osan ihmisistä tuntemaan itsensä ulkopuolisiksi?   Miten media raatilaisten mielestä käsitteli köyhyyttä 2022? Missä onnistuttiin? Mitä jäi käsittelemättä?

Tunnustus jaetaan seitsemättä kertaa

Raati tapasi ensimmäistä kertaa 27. tammikuuta ja sai arvioitavakseen lähes 30 erilaista journalistista työtä lehtiartikkeleista tv-dokumentteihin. Käsittelyssä ovat loppuvuodesta 2021 ja vuonna 2022 kotimaisissa mediassa julkaistut köyhyyttä käsittelevät artikkelit ja ohjelmat.

Toisessa tapaamisessaan 21. helmikuutta raati päätti tunnustuksen saajan ja mahdollisten kunniamainintojen saajat. Tapaamisessa käytiin läpi sitä, millainen kuva köyhyydestä syntyy ehdolla olleiden journalististen töiden perusteella ja millaisia puolia köyhyydestä on jäänyt käsittelemättä. Näitä näkemyksiä kuullaan tunnustuksenjakotilaisuudessa!

Tunnustus jaetaan seitsemännen kerran. Ehdokkaita tunnustuksen saajaksi sai esittää kuka vaan.

Köyhyyttä on käsitelty runsaasti muun muassa Helsingin Sanomissa, Iltasanomissa, MTV:llä ja Ylellä. Tänä vuonna maakuntalehdistä ehdokkaita esitettiin vähän. Sen sijaan naistenlehdistä tuli ilahduttavasti ehdokkaita.  

Kunnioittavasti köyhyydestä –palkitsemiskriteerien mukaan jutuissa pitää kuulua köyhyyttä kokevien ihmisten ääni.

Köyhyydestä kaunistelematta, mutta ei ankeudella mässäillen

Raadin ensimmäisessä tapaamisessa keskusteltiin siitä, mitä raatilaiset ennalta odottavat köyhyyden käsittelystä mediassa.

Median toivotaan kertovan, mitä köyhyys on ja millaista on elää köyhyysrajalla, ja mihin kaikkeen köyhyys vaikuttaa. Jutuissa toivotaan myös esitettävän asioihin parannus- ja ratkaisuehdotuksia. Kuvaukset eivät saa olla kaunisteltuja, mutta ankeudella ei pidä mässäillä.

Juttuja toivottiin muun muassa mielenterveyden vaikutuksista köyhyyteen. Pienyrittäjien köyhyyttä toivottiin myös käsiteltävän. Korona-aika osoitti, miten nopeasti yrittäjät voivat pudota köyhyyteen, kun yritystoiminta yhtäkkiä estetään.

Raatilaiset korostivat, että köyhyys voi yllättäen koskettaa ketä tahansa. Pulloja keräämässä näkyi korona-aikana kaikenlaisia ihmisiä. Kenenkään tilannetta ei pidä väheksyä.

Erja Saarinen

Kunnioittavasti köyhyydestä -ehdokkaat 2022

AIKAKAUSLEHDET

Piia Sainio: Odotusvaihteella, Anna15-16/2022

Annika Vuorensola, kuvat: Essi Lyytikäinen: Jennin oppivuosi, Apu

Auli Viitala on kuullut erään tekopyhän neuvon rahasta monta kertaa – kertoo nyt, millaista elämä köyhänä oikeasti on. Kotiliesi 22.7.2022

Päivi Lehtomurto: Ikuisesti peeaa? Me Naiset 2.5.2022

Wilma Ruohisto: Heli näyttää kahden päivän ruokansa – nämä 11 kuvaa suomalaisten arjesta kiteyttävät rahapulan, Me Naiset 4.11.2022

ERIKOISLEHDET

Juhani Huttunen: V*ttu täällä on taas joku köyhä! – Espoonlahdessa keskusteltiin nuorten köyhyyden aiheuttamasta häpeästä, Kirkko ja kaupunki 28.9.2022

Kata-Riina Heinonen-Tricarico, kuvat: Jani Laukkanen: ”Köyhyys riisuu ihmiseltä määräysvallan omaan elämään” – Sairauseläkkeellä elävä Eija Salo tekee lisätienestejä kirpputorimyynnillä, mutta rahat eivät riitä,Kirkko ja kaupunki 12.12.2022

Karoliina Knuuti: ”Köyhismi” eli köyhyyssyrjintä voi tehdä köyhyysloukusta nousemisesta vaikeaa – ja siksi se pitäisi tehdä laittomaksi, vetoaa YK-virkamies, Maailman Kuvalehti 3.11.2022

Outi Kokko, Elina Ranta: Eläkeläisten hätä vyöryy silmille – jättikysely paljastaa, millaiseen ahdinkoon hintojen nousu ajoi vanhukset, Taloussanomat 5.9.2022

Jan Hurri: Kommentti: Tuloerot kasvavat nyt salakavalasti – pienituloisen arki on kallistunut eniten, Taloussanomat 10.12.2022

Ida Erämaa: Kuinka korjata eläkeläisnaisten köyhyys, Tulva 4/2022

Emilia Männynväli, teksti, Nauska, kuvat: Kirjailija Katja Raunio ei ole kiitollinen yhteiskunnalle, mutta äidilleen on, Voima 16.12.2021

Voima 30.10.2022

Emma Heinonen: Varallisuuserot aiheuttavat ulkopuolisuuden tunnetta ja vaikuttavat jopa lapsiin – ”Suurin huoli on se, että lasta kiustaan, Voima 30.10.2022

SANOMALEHDET

Alli Hallonblad: Rikkaiden ja köyhien väliset ystävyyssuhteet voivat auttaa lapsia luokkaloikassa – aineistossa kymmenien miljoonien ihmisten tietoja, Helsingin Sanomat 26.9.2022

Sakari Hällfors & Katarina Malmberg: Moni jäi yksin, Helsingin Sanomat 9.12.2022

Seurantajuttu vuonna 2020 tunnustuksen saaneelle Anni Alatalon ja Katri Jaalamaan Ei samalta viivalta -artikkelille

Miikka Kaskinen: Ruoan hinta näkyy arjen valinnoissa – Violalle hedelmät ovat ylellisyyttä, Ninni kertoo lihoneensa köyhyyden myötä, Iltasanomat 11.11.2022

Samppa Rautio 1: Nuori, köyhä ja työtön, Iltasanomat 20.12.2022 1

Samppa Rautio 2: Jotkut ihmiset suuttuivat siitä, että köyhällä Suvilla, 27, on kauniit kynnet – ”Tuntemattomat alkaneet kiusaamaan”, Iltasanomat 23.12.2022 2

Mira Hurmas: Vähän rahaa, paljon rakkautta, Iltasanomat 26.12.2022

Tiia Haapakangas:
Artikkelin pdf:ssä on kuvatekstissä nimivirhe: kuvassa on Pertti Kristo.
Hakijoita enemmän, jaettavaa vähemmän 1

Hakijoita enemmän, jaettavaa vähemmän 2

Lapin Kansa 27.9.2022

TV, RADIO

Joonas Lepistö: Enemmän pikavippejä, vähemmän lääkkeitä ja ruokaa – näin hintojen nousu näkyy pienituloisten arjessa: ”Ei ole ylimääräisiä menoja, joista voisi karsia”, MTV 15.3.2022

Pauliina Ainasoja: Irja saa eläkettä 1 300 euroa ja 24-vuotias Linnéa kärvistelee 800 euron toimeentulotuella. Tällaista on olla köyhä Suomessa 2000-luvulla, MTV 15.7.2022

Nina Malmberg: Tampereella hätä näkyy ruokakassijonossa – ukrainalainen Anna ei selviäisi ilman apua: ”Kiitos, että autatte meitä”, MTV 30.7.2022

Anni Tolonen: Walhelmin perheen isä on välillä syömättä, jotta lapsille riittää ruokaa – mutta onko rivitalossa asuvalla perheellä sittenkään oikeutta puhua köyhyydestä? Yle 13.2.2022

Anni Tolonen: Köyhä perhe Perjantai-dokkari, Yle

Annika Martikainen & Tulikukka de Fresnes: Kuopassa ilman ulospääsyä, Yle 25.8.2022

Elina Jämsén: Terhi Jauhiaisen on pakko käyttää lapsilisät elämiseen, mutta osa vanhemmista ostaa rahalla osakkeita – professori ehdottaa lapsille perustuloa, Yle 2.9.2022

Marica Paukkeri: Linnéa Partanen, 33, huomasi jo lapsena, että hänen perheensä ei ole samanlainen kuin muiden – Suomi yrittää vähentää köyhyyttä, Yle 13.10.2022

Tanja Kröger, Kuvat ja videot Sami Takkinen: Köyhyyden hinta, Yle 3.12.2022

Anu-Leena Hankaniemi, Valtteri Kujansuu: Mies tuli ruokajonoon aamutossuissa, vieressä oleva lahjoitti hänelle sukkansa – näin monella tavalla ihmiset auttavat toisiaan Tampereella Yle 23.12.2022

Lue lisää

Elämää muiden ehdoilla ja muita oppeja köyhyydestä

Menin itseeni, aika syvälle. Ymmärsin taas vähän enemmän rajallisesta ymmärryksestäni köyhyydestä ja siinä arkeaan elävien ihmisten elämästä.

Istuin kaksi iltapäivää köyhyyttä kokeneiden ihmisten kanssa. Kuuntelin, mitä he kertoivat elämästään ja siitä, miten media sen todellisuuden tavoittaa. He ovat raati, joka päättää EAPN-Finin Kunnioittavasti köyhyydestä -tunnustuksen saajan. Luin tai katsoin lähes 30 toimittajan työtä köyhyydestä. Ne ovat ehdolla ehdolla tunnustuksen saajaksi.

Miten ihmeessä köyhyyden kanssa jaksaa elää?

Useampi artikkeli näyttää kouriintuntuvasti, miten muut määrittelevät köyhyyttä kokevan ihmisen elämää. Itsemääräämisoikeus on heikko.

Viranomaiset ”valitsevat” asunnon ja asuinalueen – on muutettava ensimmäiseen tarjolla olevaan edulliseen asuntoon, vaikka se rikkoisi omat naapuruus- ja ystävyyssuhteet. On syötävä sitä, mitä ruokajakelussa on tarjolla tai kaupassa punaisiksi liputettuina tuotteina.

Onko vapaus oikeus, kysyttiin raadin tapaamisissa. Onko köyhällä ihmisellä oikeutta hankkia lapsia? Sitä pohditaan muun muassa Anni Tolosen Ylelle tekemässä Perjantai-dokumentissa ja siitä tehdyssä artikkelissa.

Muut ihmiset myös kertovat hanakasti, millainen köyhä ihminen saa olla, miltä hän saa näyttää. Tämä näkyy Samppa Raution artikkelissa Iltasanomissa. Köyhyydestään kertonutta Suvi Kokkosta kritisoitiin ja kiusattiin somessa, kun hänen elämästään kertovasta artikkelista kävi ilmi, että hänellä on hoidetut kynnet ja kallis käsilaukku.

Kun tulevaisuudelta ei voi odottaa mitään

Henkisen raskauden huippuna näyttäytyy se, kun taloudelliseen tilanteeseen ei ole odotettavissa muutosta. ”En odota ensi vuodelta tai ensi vuosikymmeneltä mitään”, sanoo Eija Salo Kata-Riina Heinonen-Tricaricon artikkelissa. Se on julkaistu Kirkko ja kaupunki -lehdessä.

”Tulevaisuus masentaa ja pelottaa. Samaa kituuttamista on edessä eläkkeelle asti, ja sitten eläkekin on pieni”, Auli Viitalan haastattelema Virpi Hyttinen kertoo Kotiliedessä. Edes yllätykset, periaatteessa positiiviset, eivät ilahduta, sillä vaikkapa hääkutsusta tulee niin paljon kuluja, ettei osallistuminen ole mahdollista. Ja siitä taas stressiä, kun ystävää loukkaa häistä poisjäänti.

Hyvää tarkoittavia huonoja neuvoja

Köyhyyttä kokeville satelee parempiosaisilta ”hyviä neuvoja” niin arkielämässä kuin mediassa; kalliiden elinkustannusten aikaan erityisen paljon säästövinkkejä. Yleinen on myös kehotus mennä töihin.

Jos köyhyyttä kokevan tilanne näyttää oikein vaikealta, muistutetaan, että tärkeimpiä asioita ei saa rahalla, vaikka oikeasti rahalla saa vaikkapa kodin, ruokaa ja pääsee tapaamaan rakastettuaan, kuten Auli Viitala muistuttaa.

Tämän nk. richsplainingin raatilaiset tunnistavat ja siitä kirjoittavat Viitalan lisäksi muun muassa Emma Heinonen varallisuuserojen vaikutuksia käsittelevässä artikkelissaan Voimassa. Hänen haastattelemansa Hanna kertoo, kuinka radiossa puhuttiin, että on oma valinta, ottaako neljänsadan euron ruoka- ja bensalaskun vai matkan Alanyaan. ”Miten se on oma valinta, syökö vai ei?”

Onko median ääni keskiluokkainen?

Katja Raunio sai viime vuonna Kunnioittavasti köyhyydestä -tunnustuksen LongPlayn julkaisemasta esseestä Köyhän perheen lapsi. Tänä vuonna ehdokkaissa oli hänen haastattelunsa Voima-lehdessä. Sen on kirjoittanut Emilia Männynväli.

Haastattelussa Raunio kertoo esseen lähteneen liikkeelle kokemuksesta, että suomalaisen nykyesseen ääni on hyvin keskiluokkainen: ”Tulee vaikka sellaisia ´kuten kaikki tiedämme´, että en minä kyllä ole kokenut tuollaista. Että rajattiinko minut juuri lukijakunnan ulkopuolelle.”

Kuinka paljon tätä on mediassa? Kuinka ikään kuin tavalliseen elämäntapaan kuuluvina esitetyt asiat, nyt vaikkapa hiihtolomista pohjoisessa tai etelässä, rajaavat ihmisiä ulkopuolelle. Entä miten käytetty kieli jakaa ihmisiä?

Erja Saarinen

Kirjoittaja on Kunnioittavasti köyhyydestä -raadin sihteeri. Hän työskentelee erityisasiantuntijana SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:ssä ja osana työtään Suomen köyhyyden vastaisen verkoston EAPN-Finin sihteerinä.

Kunnioittavasti köyhyydestä -tunnustus toimittajille jaetaan keskiviikkona 15. maaliskuuta kello 10 alkavassa tilaisuudessa. Sen paneelikeskustelussa tunnustuksen saajan päättävän raadin jäsenet kertovat näkemyksiään köyhyyden käsittelystä mediassa. Tilaisuus on avoin kaikille kiinnostuneille, mutta siihen pitää ilmoittautua.

Ilmoittaudu Kunnioittavasti köyhyydestä -tunnustuksen jakotilaisuuteen

15.3.2023

Tutustu Kunnioittavasti köyhyydestä -tunnustuksen saajaksi ehdolla oleviin artikkeleihin ja ohjelmiin

Suomen perusturvan taso on edelleen liian alhainen ja se rikkoo kansainvälisiä sopimuksia, toteaa Euroopan neuvoston sosiaalisten oikeuksien komitea vastauksessaan Suomen sosiaalioikeudellisen seuran tekemään kanteluun. Suomi sai moitteet Euroopan sosiaalisen peruskirjan määräyksien rikkomisesta nyt jo kolmannen kerran. Päätös julkistettiin tänään 15.2.2023.

Euroopan neuvoston alainen sosiaalisten oikeuksien komitea katsoo, että Suomen perusturvaetuudet sairauden, vanhemmuuden, kuntoutuksen tai työttömyyden ajalta eivät tasoltaan vastaa Suomen ratifioimaa uudistetun Euroopan sosiaalisen peruskirjan 12 ja 13 artiklan määräyksiä. Päätöksessä todettiin syyperusteiset sosiaalivakuutusetuudet sairauden, vanhemmuuden tai työttömyyden kohdatessa minimimääriltään liian alhaisiksi samoin kuin sosiaaliavustuksiin kuuluvat toimeentulotuen perusosa ja työmarkkinatuki. Niiden taso alittaa selvästi uudistetun sosiaalisen peruskirjan minimitason.  

Aiemmin komitea päätyi samaan johtopäätökseen vastatessaan Suomen sosiaalioikeudellisen seuran tekemiin kanteluihin vuosina 2015 ja 2017. Myös YK:n taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien komitea on vuodesta 2014 lähtien toistuvasti kehottanut Suomea varmistamaan, että sosiaaliturva kattaa ihmisten todelliset elinkustannukset.

”YK:n ja Euroopan neuvoston huomautukset eivät kuitenkaan ole saaneet riittävää huomiota eivätkä poliitikot ole heränneet epäkohdan poistamiseen. Nykyinen hallitus on korottanut perusturvaetuuksia, mutta niiden taso on edelleen liian matala. Seuraavalla hallituksella tulee olemaan paljon tehtävää tämän epäkohdan korjaamisessa”, sanoo Suomen sosiaalioikeudellisen seuran puheenjohtaja Yrjö Mattila. 

 ”Suomi on liittynyt Euroopan neuvoston uudistettuun sosiaaliseen peruskirjaan eduskunnan säätämällä lailla ja ilmoittanut Euroopan neuvostolle noudattavansa peruskirjan sosiaaliturvaa ja sosiaaliavustuksia koskevia artikloja. Komitean päätös osoittaa, että näin ei ole tapahtunut. Pidämme tärkeänä, että nyt saatu kolmas komitean päätös johtaa viimein käytännön toimenpiteisiin. Tämä tulee olemaan tulevan hallituksen keskeinen tehtävä”, Mattila lisää.

Suomen valtion otettava tosissaan saamansa huomautukset

Suomen köyhyyden vastainen verkosto EAPN-Fin painottaa, että sosiaalietuudet ovat usein tärkein tai ainoa tulonlähde heikoimmassa asemassa oleville ihmisille. Nykyhallitus on tehnyt jonkin verran korotuksia etuuksiin, mutta yleisestä maailmantilanteesta johtuva elinkustannusten viimeaikainen raju nousu on tuonut uusia toimeentulo-ongelmia ja kriisiyttänyt ihmisten elämää.

”Katsomme kansalaistoimintaan pohjautuvassa verkostossamme, että Suomen valtion on otettava tosissaan saamansa huomautukset. Sosiaaliturvaa ja etuusjärjestelmiä on kehitettävä siten, että pienituloisten ja köyhyyttä kokevien kansalaisten ei tarvitsisi tukeutua viimesijaiseen etuuteen toimeentulotukeen”, sanoo Suomen köyhyyden vastaisen verkoston EAPN-Finin puheenjohtaja Leena Valkonen.

Lisätietoja

Suomen sosiaalioikeudellisen seuran puheenjohtaja Yrjö Mattila, 040 7154 166, yrikmattila(at)gmail.com ja seuran varapuheenjohtaja Eila Sundman 050 5708 725 eila.sundman(at)gmail.com.

Suomen köyhyyden vastaisen verkoston EAPN-Finin puheenjohtaja Leena Valkonen, 040 8272 544, leevalkonen(at)gmail.com.

Laajempi tiedote ja komitean päätös 172/2018 Suomen sosiaalioikeudellisen seuran verkkosivulla

Sosiaali- ja terveysministeriön tiedote: Sosiaalisten oikeuksien komitealta ratkaisu Suomen sosiaaliturvan tasosta

Sosiaali- ja terveysministeri Hanna Sarkkisen kolumni: Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitean ratkaisu on painava viesti

Suvi Mäkeläinen etsii vastaajia kirjoituspyyntöön Tampereen yliopiston sosiaalipolitiikan pro gradu -tutkielmaansa varten. Hän haluaa selvittää, miten energiaköyhyys ilmenee ihmisten elämässä ja millaisia vaikutuksia sillä on. Energiaköyhyydellä tarkoitetaan tilannetta, jossa on vaikeuksia tyydyttää tai ylläpitää elämän perustarpeita ja selviytyä välttämättömistä kuluista energian kustannusten takia. Aihe on ajankohtainen erityisesti nyt käynnissä olevan energiakriisin ja energian hintojen nousun takia.

”Voit kirjoittaa vapaasti kertoen”

”Voit vastata kirjoituspyyntöön haluamasi mittaisella kuvauksella energiaköyhyyden vaikutuksista elämääsi. Voit kirjoituksessasi myös arvioida, millaista tukea olet saanut yhteiskunnalta energiaköyhyyteen. Toivon, että kirjoitat minulle omasta kokemuksestasi – kaikenlaiset ajatukset ja kokemukset ovat tärkeitä tutkimustani varten. Kirjoituksesi muodolla tai pituudella ei ole väliä, vaan voit kirjoittaa vapaasti kertoen, miten olet energiaköyhyyden kokenut omassa elämässäsi.

Tutkimukseni aineisto koostuu kirjoituspyyntöön vastanneiden näkemyksistä. Jotta kirjoituspyyntö tavoittaisi mahdollisimman monta vastaajaa, voit jakaa sitä eteenpäin omille kohderyhmään sopiville tutuillesi ja ystävillesi.

Tutkimusaineiston keruu on alkanut 13.2.2023 ja se päättyy 13.3.2023.

Tutkimukseen osallistuminen perustuu vapaaehtoisuuteen ja luottamuksellisuuteen. Tutkimuksessani noudatetaan tieteellisen tutkimuksen eettisiä ohjeita. Kirjoituspyyntöön vastataan nimettömästi ja vastaukset anonymisoidaan, joten vastaajia ei tulla tunnistamaan jälkikäteen. Tietoja käytetään luottamuksellisesti kaikissa työn vaiheissa ja tutkimuksen valmistuttua kirjoitusaineistot tuhotaan, eikä niitä luovuteta ulkopuolisille.

Linkki vastauslomakkeelle

Linkki tietosuojailmoitukseen pro gradu -tutkielmaan osallistuville

Kiitos jo etukäteen osallistumisestasi ja avustasi tutkimukseni toteuttamisessa!”

Yhteystietoni:
Suvi Mäkeläinen
Tampereen yliopisto
Sähköposti: [email protected]”