EU:ssa lähes 18 miljoonaa lasta eli köyhyysvaarassa ennen koronapandemiaa. 2020 miljoonat lapset jäivät ilman esimerkiksi koulutusta ja terveydenhuoltoa. Euroopan laajuinen kampanja viestii lasten ahdingosta ja kutsuu investoimaan heihin muun muassa Lapsitakuulla.

Köyhyyttä kokeneet pitävät köyhyyden esittämistä mediassa pinnallisena ja yksilökeskeisenä. Köyhyyden vaikutuksista ja sen käsittelystä mediassa puhui Sosiaalitoimittajat ry:n vuosikokouksessa tutkija Eeva-Maria Grekula, joka on toiminut aktiivisesti EAPN-Finissa.

Köyhyys- tai syrjäytymisriskissä oli 16 prosenttia kotitalousväestöstä vuonna 2019. Määrä kasvoi edellisvuodesta. Työikäisten köyhyysaste on pysynyt 2008-2018 noin 12 prosentissa, mutta köyhien kokema vakava aineellinen puute on vähentynyt.

EAPN-Finin Kansalaistoimintaryhmä osallistui viime syksynä Suomalaisen Tiedeakatemian kanssa käytävään keskusteluun tieteellisen tiedon merkityksestä ja saatavuudesta kriisitilanteissa. Luotettavan tiedon saanti on ollut monelle haavoittuvassa asemassa olevalle ihmiselle korona-aikana ongelmallista.

Kuka kuuntelee köyhää? -verkosto haluaa tuoda köyhyyttä kokevien äänen kuuluviin kuntavaaleissa. Se järjestää 15.-19.3. Kuunteleeko kuntapäättäjä köyhää? -vuoropuheluja köyhyyttä kokevien ja kuntapäättäjiksi pyrkivien välillä. Verkosto hakee nyt ihmisiä mukaan järjestämään tapahtumia.

Tietoa pitkäaikaissairaiden ja vammaisten henkilöiden sekä ikääntyneiden henkilöiden sosiaaliturvasta, palveluista ja etuuksista, on taas yhdessä paikassa päivitettynä järjestöjen Sosiaaliturvaoppaassa. Se on selkeä ajantasainen esitys sosiaaliturvan kiemuroista.