Kirjoittajan arkistot: Anna Järvinen

THE ROLE OF POWER, POLITICS AND PARTICIPATION IN ERADICATING POVERTY IN EUROPE

SEMINAR BY THE EUROPEAN ANTI-POVERTY NETWORK

Date
: Monday 16.9.2019
Time: 09:00–12:30
Venue: Oodi Helsinki Central Library, Maijansali Hall, Töölönlahdenkatu 4, Helsinki

REGISTER

We are living in a time which is seeing civil mobilization with the aim of tackling climate change – the Student Climate Strikes and Extinction Rebellion are strong examples. We also see a wide acceptance of the need for a just transition which protect people most likely to be affected by this transition. Our political leaders have signed up to some ambitious regional and global frameworks like the European Pillar of Social Rights and the Sustainable Development Goals – and our European Institutions are about to undergo great change.  With this in mind, this seminar will provide a space for reflection on the following questions: How can the wide network of anti-poverty organisations and activists best use its power to ensure that our ’new’ institutions, our new politicians recognize the need to reprogramme our systems which maintain over 100 million people at risk of poverty, and act accordingly with the clear aim of eradicating poverty?

09 00: WELCOME
Eleni Karaoli, EAPN Vice President
Name to Be Confirmed, Minister

09 15: KEYNOTE SPEECHES
What political leaders need to do to eradicate poverty, Philipe Alston

UN Special Envoy on Poverty and Human Rights – video

How inequalities in political engagement make democracy vulnerable?
Hanna Wass, Professor, Faculty of Social Sciences, University of Helsinki

Building power online and offline to create political and social change
Laura Sullivan, Executive Director, WeMove

10 15: COMMENTS

10 45: COFFEE BREAK

11 15: PANEL: WHAT SHOULD BE DONE? – What we take away from the discussions, what we can do at our levels?
Chair: Leo Williams, EAPN Director

  • Vera Hinterdorfer (EAPN)
  • Zahra Karimy
  • Jouni Kylmälä (EAPN-Fin)
  • Kélig Puyet (Social Platform)

12 15: CLOSING REMARKS Vertti Kiukas, Secretary General, SOSTE Finnish Federation for Social Affairs and Health


                            


Komission suositukset Suomelle eivät huomioi kasvanutta köyhyys- tai syrjäytymisriskiä

Tiedote 6.6.2019

Euroopan komissio julkaisi eilen 5.6. eurooppalaisen ohjausjakson maakohtaiset suositukset Suomelle. Köyhyyden vähentämistä ei niissä huomioitu. Sen sijaan suositukset keskittyvät valtion menojen pitämiseen kohtuullisina suhteessa bruttokansantuotteeseen, sote-palvelujen kustannustehokkuuteen ja saavutettavuuteen, työllistymisen kannustimiin, investointeihin tutkimukseen ja innovaatioihin, siirtymiseen hiilineutraaleihin ja energiatehokkaisiin ratkaisuihin sekä kotitalouksien velkaantumisen seuraamiseen.

”Maakohtaisissa suosituksissa painottuu menokuri ja työllistymisen kannustimet. Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin hyväksymisen jälkeen komission tulisi ottaa sosiaaliset vaikutukset huomioon aiempaa vahvemmin.  Suomelle asetettu selkeä tavoite vähentää köyhyyttä vuoteen 2020 mennessä ei suosituksissa kuitenkaan näy, kuten ei sosiaalinen ulottuvuus juuri muutenkaan”, huomauttaa SOSTEn pääsihteeri Vertti Kiukas.

EU-ohjausjaksolla seurataan jäsenmaiden toimia Eurooppaa 2020 -strategian tavoitteiden saavuttamiseksi. Yhtenä tavoitteena on köyhyys- tai syrjäytymisriskin vähentäminen. Suomi on sitoutunut vähentämään köyhyys- tai syrjäytymisriskissä elävien ihmisten määrää 150 000:lla vuosien 2010–2020 välisenä aikana.

Euroopan komissio arvioi maaliskuussa julkaistussa maaraportissa optimistisesti, että Suomen olisi vielä mahdollista saavuttaa köyhyydenvähentämistavoitteensa, vaikka siitä ollaan jääty noin 100 000:lla.  Suomen kevään 2019 kansallisessa uudistusohjelmassa todetaan kuitenkin, että vuonna 2017 köyhyys- tai syrjäytymisriskissä eli 894 000 henkilöä, kun luku oli edellisenä vuonna 849 000 henkilöä. Köyhyys- tai syrjäytymisriskissä olevien määrä on siis kasvanut vuodessa noin 40 000:lla ja tavoite 770 000 henkilöstä on varsin kaukana.

Ilman selkeitä ja johdonmukaisia toimia jää köyhyyden vähentämistavoite haaveeksi

”Tuoreessa hallitusohjelmassa on oikean suuntaisia toimia perusturvan tason nostamiseksi sekä lapsiperheiden ja ikäihmisten köyhyyden vähentämiseksi. Ohjelman lukuisat hyvät tavoitteet on pian muutettava konkreettisiksi toimiksi, jotta köyhyys vähenisi”, toteaa EAPN-Finin puheenjohtaja Jiri Sironen. ”Perusturvan tason parantamista on jatkettava suunnitelmallisesti, niin että se turvaa kaikille kohtuullisen minimikulutuksen”, hän jatkaa.

Suomessa perusturvan riittävyys on lakisääteisesti arvioitava joka hallituskauden päätteeksi ja arvioinnista tehdään Perusturvan riittävyyden arviointiraportti. Se osoittaa, että perusturvan taso on vuosina 2015-2019 heikentynyt ja se ei riitä tällä hetkellä kattamaan kohtuullista vähimmäiskulutusta.

SOSTE ja Suomen köyhyyden ja syrjäytymisen vastainen verkosto EAPN-Fin vaativat Suomea tarttumaan aktiivisesti köyhyys- tai syrjäytymisriskin vähentämiseen laatimalla varjosuositukset Euroopan komission maakohtaisten suositusten rinnalle. Näitä varjosuosituksia noudattamalla suomalaisesta yhteiskunnasta voidaan tehdä entistä yhdenvertaisempi, eheämpi ja taloudellisesti kestävämpi.

SOSTE ja EAPN-Finin varjosuositusten pääkohdat:

  1. Köyhyys- tai syrjäytymisriskissä olevien määrä on käännettävä laskuun. Se vaatii perusturvan tason korottamista ja muun muassa lisää tukea kohtuuhintaiseen vuokra-asuntotuotantoon. Erityistä huomiota on kiinnitettävä lapsiperheiden kokeman köyhyyden vähentämiseen.
  2. Lasten ja nuorten hyvinvoinnista on huolehdittava lisäämällä resursseja koulutukseen, riittäviin palveluihin lapsiperheille ja lastensuojeluun.
  3. Työllisyyspolitiikkaan on edelleen panostettava laaja-alaisesti. Palveluiden resursseja on lisättävä ja kohdennettava uudelleen.
  4. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus on toteutettava niin, että turvataan palvelujärjestelmän yhdenvertaisuus, perusoikeuksien toteutuminen ja laadukkaiden palvelujen saavutettavuus kaikille siten, että terveys- ja hyvinvointierot kaventuvat.

Lisätietoja

EAPN-Finin ja SOSTEn varjosuositukset Suomelle: köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentämiseen ryhdyttävä suunnitelmallisesti

Euroopan unionin vuotuinen ohjausjakso on edennyt vaiheeseen, jossa Suomen kansallinen uudistusohjelma on juuri julkaistu. Sitä edelsi Euroopan komission helmikuussa jokaiselle jäsenmaalle laatima maaraportti. Ohjausjakson seuraavassa vaiheessa komissio antaa maakohtaiset suositukset Suomelle kesäkuun alussa.

SOSTE ja EAPN-Fin ovat laatineet omat varjosuosituksensa komission suosituksille. Ne esittävät suosituksissaan, että Suomen on ryhdyttävä suunnitelmallisesti vähentämään köyhyyttä ja eriarvoisuutta.

SOSTEn ja EAPN-Finin varjosuositusten pääkohdat

  1. Köyhyys- tai syrjäytymisriskissä olevien määrä on käännettävä laskuun. Se vaatii perusturvan tason korottamista ja muun muassa lisää tukea kohtuuhintaiseen vuokra-asuntotuotantoon. Erityistä huomiota on kiinnitettävä lapsiperheiden kokeman köyhyyden vähentämiseen.
  2. Lasten ja nuorten hyvinvoinnista on huolehdittava lisäämällä resursseja koulutukseen, riittäviin palveluihin lapsiperheille ja lastensuojeluun.
  3. Työllisyyspolitiikkaan on edelleen panostettava laaja-alaisesti. Palveluiden resursseja on lisättävä ja kohdennettava uudelleen.
  4. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus on toteutettava niin, että turvataan palvelujärjestelmän yhdenvertaisuus, perusoikeuksien toteutuminen ja laadukkaiden palvelujen saavutettavuus kaikille siten, että terveys- ja hyvinvointierot kaventuvat.

Lue varjosuositukset kokonaisuudessaan:

5.3.2019 Riittääkö perusturva elämiseen?

Tiistai 5.3.2019 klo 1214
Eduskunta, Pikkuparlamentin Auditorio, Arkadiankatu 3

Ilmoittaudu 1.3. mennessä täällä. Sisääntulon yhteydessä on turvatarkastus, ota henkilötodistus mukaan.

THL tuottaa lakisääteisen perusturvan arviointiraportin neljän vuoden välein ennen eduskuntavaaleja. Seminaarissa kuullaan tuoreen 5.3. julkaistavan raportin tuloksia. Kokemusasiantuntijat ja eduskuntaryhmien edustajat kommentoivat tuloksia ja kertovat näkemyksiään siitä, mihin perusturva riittää ja miten sitä pitäisi uudistaa.

Tilaisuuden puheenjohtajana toimii pääekonomisti Jussi Ahokas, SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry.

11.50  Kahvitarjoilu

12.00 Avaussanat
kansanedustaja Outi Alanko-Kahiluoto, eduskunnan köyhyysryhmän puheenjohtaja

12.10 Perusturvan riittävyyden arviointiraportti 2015-2019
tutkimuspäällikkö Jussi Tervola, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

12.40  Mihin perusturva riittää ja miten sitä tulisi uudistaa?

Martin-Éric Racine, EAPN-Finin kansalaistoimintaryhmä

kansanedustaja Outi Alanko-Kahiluoto (vihr)
kansanedustaja Paavo Arhinmäki (vas)
kansanedustaja Suna Kymäläinen (sdp)
kansanedustaja Antero Laukkanen (kd)

kansanedustaja Mika Niikko (ps)
sivistys- ja sosiaalipolitiikan asiantuntija Terhi Peltokorpi (kesk)
talouspoliittinen sihteeri Sakari Rokkanen (kok)

13.50 Keskustelua ja kysymyksiä

14.00 Tilaisuus päättyy

KENELLE: kansanedustajille ja kansalaisille, järjestöjen ja julkisen sektorin edustajille

LISÄTIETOJA:  Anna Järvinen, 050 586 5677, anna.jarvinen@soste.fi

JÄRJESTÄJÄT: Eduskunnan köyhyysryhmä, SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry, Suomen köyhyyden ja syrjäytymisen vastainen verkosto EAPN-Fin ja Kuka kuuntelee köyhää? -verkosto.

Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitea tyytymätön järjestökanteluratkaisujen täytäntöönpanon hitauteen

Sosiaalisten oikeuksien komitea tarkasteli viiden aiemmin antamansa järjestökanteluratkaisun täytäntöönpanoa Suomessa. Komitea on tyytymätön järjestökanteluratkaisujen täytäntöönpanon hitauteen Suomessa.

Vuonna 2014 komitea totesi artiklan 12 rikkomuksen, koska sosiaaliturvaetuuksien minimitaso oli liian alhainen. Komitea totesi rikkomuksen myös artiklan 13 osalta koska toimeentulotuki ja työmarkkinatuki olivat riittämättömiä. Vuonna 2016 komitea totesi artiklan 13 rikkomuksen, koska työmarkkinatuki yksin ja yhdessä muiden etuuksien (esim. asumistuki ja toimeentulotuki) kanssa ei ollut riittävä edunsaajien perustarpeiden kattamiseen.

Komitea katsoo, ettei riittäviin toimiin ole ryhdytty työmarkkinatuen nostamiseksi riittävälle tasolle yksinään tai yhdessä asumistuen kanssa. Hallitus ei myöskään ole riittävästi osoittanut, että etuudet yhdessäkään parantaisivat työmarkkinatuen saajien tilannetta.

Hallituksen tulee toimittaa päivitettyä tietoa etuuksiin tehdyistä uudistuksista lokakuussa 2019 määräaikaisraportoinnin ohessa. Samalla hallituksen tulee toimittaa esimerkkejä eri etuuksien saajista ja tyypillisistä tukiyhdistelmistä, jotta etuuksien ja tukien kokonaistasoa voidaan arvioida peruskirjan määräysten valossa.

Lue lisää Ihmisoikeuskeskuksen sivuilta.

 

SOSTE ja sosiaali- ja terveysjärjestöt muotoilivat periaatteet perusturvan kehittämiseksi

Sosiaali- ja terveysalan järjestöt näkevät, että Suomessa tarvitaan perusturvan remonttia, mutta kertarysäyksellä tehtävän mylläyksen sijaan uudistus on tehtävä vaiheittain. Uudistus tulee kuitenkin aloittaa heti, koska perusturvassa on selkeitä epäkohtia. Esimerkiksi perusturvan tasoa on korotettava viipymättä.

Järjestöjen joustava perusturva nostaa ja yhtenäistää etuuksien tasoa. Lisäksi järjestelmää selkeytetään ihmisen näkökulmasta.

Järjestöt haluavat olla kehittämässä perusturvajärjestelmää sellaiseksi, että se huomioi mahdollisimman hyvin ihmisten erilaiset elämäntilanteet ja joustaa tilanteiden muuttuessa. Ehdotusten lähtökohtana on luottamus ihmiseen: hänen haluunsa ja kykyynsä tehdä elämäänsä eteenpäin vieviä ratkaisuja, jotka järjestelmä mahdollistaa.

Lue lisää