EU-komissio antaa vuosittain toukokuun puolivälissä jäsenmailleen maakohtaisia suosituksia, jotta ne saavuttaisivat EU:n Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet. Eurooppa 2020 -strategian tavoitteena on:
- nostaa työllisyysastetta
- lisätä tutkimus- ja kehityspanostuksia
- vähentää kasvihuonekaasupäästöjä ja lisätä uusiutuvaa energiaa sekä energiatehokkuutta
- lisätä korkea-asteen koulutusta ja vähentää koulunkäynnin keskeyttämistä
- vähentää köyhyys ja syrjäytymisvaarassa elävien ihmisten määrää
Suomen köyhyyden ja syrjäytymisen vastainen verkosto EAPN-Fin on laatinut omat suosituksensa Suomelle. EAPN-Fin toivoo, että EU-komissio huomioi nämä Suomea koskevien maakohtaisten suositusten valmistelussa. EAPN-Fin toimittaa suosituksensa myös suoraan Suomen hallitukselle vedoten sitä ottamaan strategian kansalliset tavoitteet vakavasti ja kääntämään nykyisen köyhyys- ja syrjäytymiskehityksen suunnan.
EAPN-Finin suositukset 2016
- Köyhyys- ja syrjäytymisriskissä elävien ihmisten määrä on käännettävä laskuun. Erityisesti tulisi huomioida pienituloisten lapsiperheiden ja eläkeläisten aseman parantaminen. Keskeisiä toimia köyhyyden vähentämiseksi voisivat olla mm. vähimmäisperusturvaetuuksien tason nostaminen ja kohtuuhintaisten asuntojen rakentaminen kasvukeskuksiin.
- Pitkäaikaistyöttömien (mukaan lukien nuoret ja maahanmuuttajat) tilannetta tulee parantaa ja työttömyyttä vähentää.
- Sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistus tulee vihdoin toteuttaa tavalla, joka mahdollistaa terveys- ja hyvinvointierojen kaventamisen ja hyvien palvelujen saavutettavuuden kaikille.
EAPN-Finin peräänkuuluttaa useita eri toimia ja panostamista köyhyyden ja syrjäytymisen vähentämiseen. Vuosien 2013–2014 välillä köyhyys- ja syrjäytymisriski kasvoi 1.3 % ja lasten köyhyys- ja syrjäytymisriski 2.6 %. Pitkäaikaistyöttömyyden ja velkaantumisen kasvun sekä jo tehtyjen ja suunniteltujen leikkausten johdosta köyhyys- ja syrjäytymisriski nousee edelleen lähivuosina. Suomen kansallisena tavoitteena on vähentää köyhyys- ja syrjäytymisriskissä elävien ihmisten määrää 150 000 vuosien 2010-2020 välillä. Tavoitteessa ei juuri ole edistytty ja köyhyys on parhaillaan kasvussa.
EAPN-Fin on osa Euroopan kattavaa Euroopan köyhyyden ja syrjäytymisen vastaista verkostoa (EAPN).
Lisätietoja: Jiri Sironen, varapuheenjohtaja, 040 450 9077, www.eapn.fi, www.eapn.eu
*****************************
EAPN-Finin nostoja Suomen maaraportista ja perusteluja omille suosituksilleen
EU-komissio on Suomen maaraportissa 2016 todennut työttömyyden ja köyhyyden kasvaneen sekä monien muidenkin sosiaalisten indikaattorien huonontuneen. Maaraportti kiinnittää huomionsa lukuisiin kielteisiin kehityskulkuihin. EAPN-Fin nostaa maaraportista esiin muun muassa seuraavia seikkoja.
Köyhyys
Maaraportti:
”Myös monet sosiaaliset indikaattorit ovat alkaneet heikentyä. Köyhyysriskiaste ja työttömien kotitalouksien määrä on kasvanut, vaikka ne ovatkin edelleen pienempiä kuin muissa jäsenvaltioissa … viime vuodet jatkunut heikentyminen on huomionarvoista, koska se kuvastuu myös muista indikaattoreista. Köyhyysriskin ero Suomessa syntyneiden nuorten (21,6 prosenttia) ja ulkomailla syntyneiden nuorten (50,0 prosenttia) välillä oli yksi EU:n suurimmista vuonna 2013. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mikrosimulaatiot osoittavat, että köyhyysriski kasvaa edelleen vuonna 2015 … Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan perusturvataso parani Suomessa kaudella 2011–2015, mutta se on silti alhainen suhteessa kohtuullisen minimikulutuksen viitebudjetteihin … Alhainen inflaatio ja hidas kasvu voivat vaikuttaa kielteisesti köyhiin ikääntyneisiin henkilöihin ja erityisesti naisiin … Hallitus hyväksyy kuluttajahintaindeksiin sidottujen tulonsiirtojen supistumisen vuonna 2016 … Se on myös päättänyt jäädyttää eläkeindeksin tulevina vuosina … välittömänä vaikutuksena saattaa kuitenkin olla yli 65-vuotiaiden entuudestaan suuren köyhyysriskin kohoaminen — 16 prosenttia verrattuna EU:n keskitasoon, joka on 13,8 prosenttia — kun vanhuusiän köyhyys on aikaisemmin laskenut. Lääkekorvauksia koskevien sääntöjen muuttuminen saattaa myös vaikuttaa köyhiin vanhuksiin … Myös lasten päivähoito-oikeuden suunniteltu rajaaminen toisen vanhemman ollessa kotona (esim. opiskelun tai työttömyyden vuoksi) voisi vaikuttaa kielteisesti vähäosaisiin … Köyhyysvaarassa olevien ihmisten määrä on kasvussa, ja se on ollut noin 900 000 koko viime vuosikymmenen ajan. Sen vuoksi vuodeksi 2020 asetetun tavoitteen saavuttaminen tulee olemaan vaikeaa.”
EAPN-Finin näkemys:
Tarvitaan useita eri toimia ja uudenlaista panostamista köyhyyden ja syrjäytymisen vähentämiseen, jotta kielteinen kehitys voitaisiin pysäyttää. Pelkästään vuosien 2013–2014 välillä köyhyys- ja syrjäytymisriski kasvoi 1.3 % ja lasten köyhyys- ja syrjäytymisriski 2.6 %. Työttömyyden, pitkäaikaistyöttömyyden ja velkaantumisen kasvamisen sekä jo tehtyjen sekä suunniteltujen leikkausten johdosta köyhyys- ja syrjäytymisriski nousee lähivuosinakin, ellei mitään tehdä.
Pitkäaikaistyöttömyys
Maaraportti:
”Suomen kokonaistuotanto pysyttelee edelleen kriisiä edeltänyttä tasoa alhaisempana … Vuosiksi 2016 ja 2017 odotetaan vaimeaa elpymistä, ja työttömyyden odotetaan lähivuosina pysyttelevän yli 9 prosentissa … nuorten, ikääntyneiden ja pitkäaikaistyöttömien työnäkymät (eivät) ole parantuneet … Tulokselliset toimenpiteet, joilla ihmisiä autetaan löytämään työtä, voisivat edellyttää lisäresursseja. Lisäksi on kiinnitettävä huomiota pakolaisten ja maahanmuuttajien työmarkkinoille pääsyn helpottamiseen … Työttömyys on kasvanut 6,4 prosentista 9,4 prosenttiin. Nuorisotyöttömyys ja erityisesti pitkäaikaistyöttömyys ovat edelleen korkealla tasolla … Koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevien nuorten osuus (10,2 prosenttia) on pysynyt suhteellisen muuttumattomana, mutta se oli huipussaan vuonna 2014 … On epäselvää, miten nuorille tarjottavat palvelut voitaisiin säilyttää nykyisellä tasolla, kun julkisten työvoimapalvelujen ja nuorisotakuun määrärahoja leikataan. Näiden palvelujen kysyntä on kasvussa, ja erityisesti vaikeimmin saavutettavat nuoret saattavat jäävät niiden ulkopuolelle … Suomen pitkäaikaistyöttömien määrä on kasvanut edelleen ja huomattavan monet pitkäaikaistyöttömät siirtyvät työvoiman ulkopuolelle … Aktiivisen työmarkkinapolitiikan määrärahojen leikkaamisella työttömyyden kasvaessa voi olla kielteisiä vaikutuksia. Se voi vaikuttaa erityisesti niihin, jotka ovat kauimpana työmarkkinoilta.”
EAPN-Finin näkemys:
Hallituksen jo tekemät ja edelleen suunnittelemat leikkaukset työllisyyden hoidosta syventävät pitkäaikaistyöttömyyttä. Pitkäaikaistyöttömyyden lisäksi kasvaa kokonaan työelämän ulkopuolelle työnnettyjen joukko ja pienellä viiveellä myös köyhyys.
Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus
Maaraportti:
”Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuksen päälinjoista on sovittu, mutta yksittäisiä lainsäädäntötoimenpiteitä ei ole vielä laadittu … Huomattavista julkisista terveydenhuoltomenoista huolimatta palvelujen saatavuudessa on jonkin verran eroja … Yli 4 prosenttia suomalaisista ilmoitti, ettei terveydenhuollon saantitarvetta täytetty odotusaikojen vuoksi vuonna 2013”.
EAPN-Finin näkemys:
Sote-uudistuksessa ei ole keskitytty tarpeeksi Suomessa suhteellisen suuriin sosioekonomisiin terveys- ja hyvinvointieroihin, jotka ovat yksi suomalaisen eriarvoisuuden räikein esimerkki. Terveys- ja hyvinvointierojen kaventamisen tulee olla sote-uudistuksen yksi keskeinen kulmakivi, joka näkyy uudistuksen ylätavoitteen lisäksi myös konkreettisesti. Terveys- ja hyvinvointierojen kaventamisen huomioiminen edellyttää mm. huono-osaisten erityisryhmien palvelujen turvaamista ja resursointia sekä panostamista terveys- ja hyvinvointieroja ehkäiseviin toimiin.
Lisätietoja:
Eurooppa 2020 ja Suomi
Suomen maaraportti 2016
