Kirjoittajan arkistot: yllapito

EAPN-Finin suositukset Suomelle ja Suomen maaraportti

EU-komissio antaa vuosittain toukokuun puolivälissä jäsenmailleen maakohtaisia suosituksia, jotta ne saavuttaisivat EU:n Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet. Eurooppa 2020 -strategian tavoitteena on:

  • nostaa työllisyysastetta
  • lisätä tutkimus- ja kehityspanostuksia
  • vähentää kasvihuonekaasupäästöjä ja lisätä uusiutuvaa energiaa sekä energiatehokkuutta
  • lisätä korkea-asteen koulutusta ja vähentää koulunkäynnin keskeyttämistä
  • vähentää köyhyys ja syrjäytymisvaarassa elävien ihmisten määrää

Suomen köyhyyden ja syrjäytymisen vastainen verkosto EAPN-Fin on laatinut omat suosituksensa Suomelle. EAPN-Fin toivoo, että EU-komissio huomioi nämä Suomea koskevien maakohtaisten suositusten valmistelussa. EAPN-Fin toimittaa suosituksensa myös suoraan Suomen hallitukselle vedoten sitä ottamaan strategian kansalliset tavoitteet vakavasti ja kääntämään nykyisen köyhyys- ja syrjäytymiskehityksen suunnan.

EAPN-Finin suositukset 2016

  1. Köyhyys- ja syrjäytymisriskissä elävien ihmisten määrä on käännettävä laskuun. Erityisesti tulisi huomioida pienituloisten lapsiperheiden ja eläkeläisten aseman parantaminen. Keskeisiä toimia köyhyyden vähentämiseksi voisivat olla mm. vähimmäisperusturvaetuuksien tason nostaminen ja kohtuuhintaisten asuntojen rakentaminen kasvukeskuksiin.
  2. Pitkäaikaistyöttömien (mukaan lukien nuoret ja maahanmuuttajat) tilannetta tulee parantaa ja työttömyyttä vähentää.
  3. Sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistus tulee vihdoin toteuttaa tavalla, joka mahdollistaa terveys- ja hyvinvointierojen kaventamisen ja hyvien palvelujen saavutettavuuden kaikille.

EAPN-Finin peräänkuuluttaa useita eri toimia ja panostamista köyhyyden ja syrjäytymisen vähentämiseen. Vuosien 2013–2014 välillä köyhyys- ja syrjäytymisriski kasvoi 1.3 % ja lasten köyhyys- ja syrjäytymisriski 2.6 %. Pitkäaikaistyöttömyyden ja velkaantumisen kasvun sekä jo tehtyjen ja suunniteltujen leikkausten johdosta köyhyys- ja syrjäytymisriski nousee edelleen lähivuosina. Suomen kansallisena tavoitteena on vähentää köyhyys- ja syrjäytymisriskissä elävien ihmisten määrää 150 000 vuosien 2010­-2020 välillä. Tavoitteessa ei juuri ole edistytty ja köyhyys on parhaillaan kasvussa.

EAPN-Fin on osa Euroopan kattavaa Euroopan köyhyyden ja syrjäytymisen vastaista verkostoa (EAPN).

Lisätietoja:  Jiri Sironen, varapuheenjohtaja, 040 450 9077, www.eapn.fi, www.eapn.eu

*****************************

EAPN-Finin nostoja Suomen maaraportista ja perusteluja omille suosituksilleen

EU-komissio on Suomen maaraportissa 2016 todennut työttömyyden ja köyhyyden kasvaneen sekä monien muidenkin sosiaalisten indikaattorien huonontuneen. Maaraportti kiinnittää huomionsa lukuisiin kielteisiin kehityskulkuihin. EAPN-Fin nostaa maaraportista esiin muun muassa seuraavia seikkoja.

Köyhyys

Maaraportti:
”Myös monet sosiaaliset indikaattorit ovat alkaneet heikentyä. Köyhyysriskiaste ja työttömien kotitalouksien määrä on kasvanut, vaikka ne ovatkin edelleen pienempiä kuin muissa jäsenvaltioissa … viime vuodet jatkunut heikentyminen on huomionarvoista, koska se kuvastuu myös muista indikaattoreista. Köyhyysriskin ero Suomessa syntyneiden nuorten (21,6 prosenttia) ja ulkomailla syntyneiden nuorten (50,0 prosenttia) välillä oli yksi EU:n suurimmista vuonna 2013. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mikrosimulaatiot osoittavat, että köyhyysriski kasvaa edelleen vuonna 2015 … Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan perusturvataso parani Suomessa kaudella 2011–2015, mutta se on silti alhainen suhteessa kohtuullisen minimikulutuksen viitebudjetteihin … Alhainen inflaatio ja hidas kasvu voivat vaikuttaa kielteisesti köyhiin ikääntyneisiin henkilöihin ja erityisesti naisiin … Hallitus hyväksyy kuluttajahintaindeksiin sidottujen tulonsiirtojen supistumisen vuonna 2016 … Se on myös päättänyt jäädyttää eläkeindeksin tulevina vuosina … välittömänä vaikutuksena saattaa kuitenkin olla yli 65-vuotiaiden entuudestaan suuren köyhyysriskin kohoaminen — 16 prosenttia verrattuna EU:n keskitasoon, joka on 13,8 prosenttia — kun vanhuusiän köyhyys on aikaisemmin laskenut. Lääkekorvauksia koskevien sääntöjen muuttuminen saattaa myös vaikuttaa köyhiin vanhuksiin … Myös lasten päivähoito-oikeuden suunniteltu rajaaminen toisen vanhemman ollessa kotona (esim. opiskelun tai työttömyyden vuoksi) voisi vaikuttaa kielteisesti vähäosaisiin … Köyhyysvaarassa olevien ihmisten määrä on kasvussa, ja se on ollut noin 900 000 koko viime vuosikymmenen ajan. Sen vuoksi vuodeksi 2020 asetetun tavoitteen saavuttaminen tulee olemaan vaikeaa.”

EAPN-Finin näkemys:
Tarvitaan useita eri toimia ja uudenlaista panostamista köyhyyden ja syrjäytymisen vähentämiseen, jotta kielteinen kehitys voitaisiin pysäyttää. Pelkästään vuosien 2013–2014 välillä köyhyys- ja syrjäytymisriski kasvoi 1.3 % ja lasten köyhyys- ja syrjäytymisriski 2.6 %. Työttömyyden, pitkäaikaistyöttömyyden ja velkaantumisen kasvamisen sekä jo tehtyjen sekä suunniteltujen leikkausten johdosta köyhyys- ja syrjäytymisriski nousee lähivuosinakin, ellei mitään tehdä.

Pitkäaikaistyöttömyys

Maaraportti:
”Suomen kokonaistuotanto pysyttelee edelleen kriisiä edeltänyttä tasoa alhaisempana … Vuosiksi 2016 ja 2017 odotetaan vaimeaa elpymistä, ja työttömyyden odotetaan lähivuosina pysyttelevän yli 9 prosentissa … nuorten, ikääntyneiden ja pitkäaikaistyöttömien työnäkymät (eivät) ole parantuneet … Tulokselliset toimenpiteet, joilla ihmisiä autetaan löytämään työtä, voisivat edellyttää lisäresursseja. Lisäksi on kiinnitettävä huomiota pakolaisten ja maahanmuuttajien työmarkkinoille pääsyn helpottamiseen … Työttömyys on kasvanut 6,4 prosentista 9,4 prosenttiin. Nuorisotyöttömyys ja erityisesti pitkäaikaistyöttömyys ovat edelleen korkealla tasolla … Koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevien nuorten osuus (10,2 prosenttia) on pysynyt suhteellisen muuttumattomana, mutta se oli huipussaan vuonna 2014 … On epäselvää, miten nuorille tarjottavat palvelut voitaisiin säilyttää nykyisellä tasolla, kun julkisten työvoimapalvelujen ja nuorisotakuun määrärahoja leikataan. Näiden palvelujen kysyntä on kasvussa, ja erityisesti vaikeimmin saavutettavat nuoret saattavat jäävät niiden ulkopuolelle … Suomen pitkäaikaistyöttömien määrä on kasvanut edelleen ja huomattavan monet pitkäaikaistyöttömät siirtyvät työvoiman ulkopuolelle … Aktiivisen työmarkkinapolitiikan määrärahojen leikkaamisella työttömyyden kasvaessa voi olla kielteisiä vaikutuksia. Se voi vaikuttaa erityisesti niihin, jotka ovat kauimpana työmarkkinoilta.”

EAPN-Finin näkemys:
Hallituksen jo tekemät ja edelleen suunnittelemat leikkaukset työllisyyden hoidosta syventävät pitkäaikaistyöttömyyttä. Pitkäaikaistyöttömyyden lisäksi kasvaa kokonaan työelämän ulkopuolelle työnnettyjen joukko ja pienellä viiveellä myös köyhyys.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus

Maaraportti:
”Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuksen päälinjoista on sovittu, mutta yksittäisiä lainsäädäntötoimenpiteitä ei ole vielä laadittu … Huomattavista julkisista terveydenhuoltomenoista huolimatta palvelujen saatavuudessa on jonkin verran eroja … Yli 4 prosenttia suomalaisista ilmoitti, ettei terveydenhuollon saantitarvetta täytetty odotusaikojen vuoksi vuonna 2013”.

EAPN-Finin näkemys:
Sote-uudistuksessa ei ole keskitytty tarpeeksi Suomessa suhteellisen suuriin sosioekonomisiin terveys- ja hyvinvointieroihin, jotka ovat yksi suomalaisen eriarvoisuuden räikein esimerkki. Terveys- ja hyvinvointierojen kaventamisen tulee olla sote-uudistuksen yksi keskeinen kulmakivi, joka näkyy uudistuksen ylätavoitteen lisäksi myös konkreettisesti. Terveys- ja hyvinvointierojen kaventamisen huomioiminen edellyttää mm. huono-osaisten erityisryhmien palvelujen turvaamista ja resursointia sekä panostamista terveys- ja hyvinvointieroja ehkäiseviin toimiin.

Lisätietoja:
Eurooppa 2020 ja Suomi
Suomen maaraportti 2016

Seminaari: Perustulokokeilun tavoitteet ja mahdollisuudet

26.4.2016 klo 14.45–16.30
Eduskunta, Pikkuparlamentin Kansalaisinfo, Arkadiankatu 3

Hallitusohjelmaan on kirjattu perustulokokeilun toteutus. Kokeilun on suunniteltu alkavan vuonna 2017. Kelan johtama, eri tutkimuslaitoksien tutkijoista koostuva ryhmä selvittää, miten perustulokokeilu kannattaa toteuttaa. Esiselvitys valmistuu maaliskuun loppuun mennessä. Seminaarissa ryhmän vetäjä Olli Kangas kertoo perustulokokeilun ajankohtaisesta tilanteesta ja eduskuntaryhmien edustajat esittävät omia näkemyksiään kokeilusta.

Puheenjohtaja: puheenjohtaja Tiina Saarela, EAPN-Fin

14.45 Kahvitarjoilu

15.00 Avaussanat
kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen

15.10 Perustulokokeilun ajankohtaiskatsaus
yhteiskuntasuhteiden johtaja professori Olli Kangas, Kela

15.40 Eduskuntaryhmien edustajien näkemykset
kansanedustaja Sari Essayah (kd.)
kansanedustaja Tuula Haatainen (sd.)
kansanedustaja Kai Mykkänen (kok.)
kansanedustaja Mats Nylund (r.)
kansanedustaja Vesa-Matti Saarakkala (ps.)
kansanedustaja Hanna Sarkkinen (vas.)
kansanedustaja Ozan Yanar (vihr.)

Keskustelua

16.25 Loppusanat
kansanedustaja Outi Alanko-Kahiluoto (vihr), eduskunnan Köyhyysryhmän puheenjohtaja

KENELLE: kansanedustajille ja kansalaisille, järjestöjen ja julkisen sektorin edustajille

Seminaaritila on rajallinen, tule ajoissa!

LISÄTIETOJA: Anna Järvinen, 050 586 5677, [email protected]

JÄRJESTÄJÄT: Eduskunnan Köyhyysryhmä, SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry, EAPN-Fin – Suomen köyhyyden ja syrjäytymisen vastainen verkosto, Kuka kuuntelee köyhää -verkosto

Joukkovoima-mielenosoitus Helsingissä 12.3.2016

Mielenosoituksen järjestää sitoutumaton kansanliike, jonka tarkoitus on vastustaa hallituksen yhteiskunnan köyhimpiin kohdistuvaa kurjistamis- ja leikkauspolitiikkaa sekä etsiä sille vaihtoehtoja. Kansanliike on tarkoitettu kaikille, jotka tahtovat vastustaa lyhytnäköistä leikkauspolitiikkaa yhdessä muiden samaan tavoitteeseen pyrkivien kanssa.

Mielenosoituksen teesit:

  1. Leikkauspolitiikkaa vastaan Suomessa, Euroopassa ja koko maailmassa
  2. Riittävä toimeentulo kaikille
  3. Ihmis- ja perusoikeudet kaikille

Suomen köyhyyden ja syrjäytymisen vastainen verkosto EAPN-Fin tukee mielenosoitusta.

Lue lisää www.joukkovoima.com

Köyhyyden kokemusasiantuntijat koolla Brysselissä

Neljästoista EU-komission ja EAPN:n järjestämä PeP-tapaaminen (People experiencing Poverty) pidettiin Brysselissä 19.-20. marraskuuta. Tämänkertainen suomalaisdelegaatio koostui Helsingin työttömissä (HeTy ry) vaikuttavaista henkilöistä. Valmistautuminen aloitettiin jo toukokuussa. Teemana oli sosiaalinen lähentyminen (convergence) ja tapaamisen keskusteluissa painottui EU:n sosiaalinen ulottuvuus.

Tervetuloa mukaan matkaraportin esittelytilaisuuteen HeTy ry:hyn (Nokiankatu 2-4) maanantaina 14.12.2015 klo 13-15. Matkaraportti tulee valmistuttuaan myös näille verkkosivuille.

EAPN:n tiedote tapaamisesta
Tapahtuman verkkosivut: Voices of poverty

Video tapaamisesta

Heikki Kemppainen: Miksi YK:n köyhyyden vastaista päivää vietetään 17.10?

5.10.2015

Minä kerron teistä… säkeitä neljännen maailman – köyhien ja syrjäytyneiden – kunniaksi”. Näin alkaa Joseph Wresinskin 17.10.1987 Pariisin Trocaderon aukiolle kokoontuneen 100 000 ihmisoikeuksien puolustajan edessä pitämä puhe.

Puhe luettiin Porin Pormestarinluodossa 17.10.2002 ”Pienen suuri ääni” -tapahtumassa Suomeksi. Silloin oli tullut kuluneeksi kymmenen vuotta siitä, kun YK oli nimennyt 17.10. köyhyyden ja syrjäytymisen vastaiseksi päiväksi. Vuonna 2002 alkoi Porissa vuosittainen perinne järjestää päivän tapahtumia, joissa on myöhemminkin käytetty tätä Wresinskin puheen käännöstä, joka löytyy tämän jutun lopusta.

Kaikissa asioissa on tärkeää, miten ne ymmärretään ja millaiset mielteet niistä meille syntyvät. Siksi myös erilaisten tapahtumien taustojen ymmärtäminen on tärkeää. YK:n köyhyyspäivän perinteessä on nimittäin kyseessä ns. pitempi juoksu asian ympärillä sekä yleismaailmallisesti että paikallisesti. Molempia koskee tänään tilannekuvana se, että maailma ei ole entisensä ja olemme vääjäämättömästi taitekohdassa, jossa on tärkeää ymmärtää elämää niin taaksepäin kuin eteenpäin eläen. Samaa oli ilmassa 17.10.1987 Pariisissakin.

Vuonna 2002 Porin Pormestarinluodossa ”Pienen suuri ääni” -tapahtumassa todettiin, että Pariisissa oli satatuhatta ihmistä kokoontunut puolustamaan ihmisoikeuksia ja kunnioittamaan nälän, väkivallan ja välinpitämättömyyden uhreja sekä ilmaisemaan vastalauseensa äärimmäiseen köyhyyteen. He kehottivat ihmiskuntaa yhtymään ihmisoikeuksien kunnioittamiseen. Tuolloin Pariisissa vihittiin ihmisoikeuksien aukiolla (ent.Trocadero) muistokivi äärimmäisen köyhyyden uhreille. Kyseisellä aukiolla allekirjoitettiin 1948 ihmisoikeuksien julistuskin. Pariisin tapahtumaa 17.10.1987 oli edeltänyt vuosia jatkunut Isä Joseph Wresinskin toteuttama köyhyyden ja syrjäytymisen vastainen työ. Hän oli perustanut 1956 köyhiä perheitä auttavan ATD Fourth World -järjestön. YK päätti yleiskokouksessaan 22.12.1992 köyhyyden ja syrjäytymisen vastaiseksi päiväksi 17.10. juuri Isä Joseph Wresinskin puheen johdosta. Tätä oli jo edeltänyt eri puolilla maailmaa toteutetut tapahtumat.

Joseph Wresinskin  (Józef Wrzesiński 1917-1988) puhe antaa pohjaa köyhyyden ymmärrykseen monesta näkökulmasta. Tuon 17.10.1987 pidetyn tapahtuman merkitys ei ole vain siinä, että YK nimesi sen myöhemmin köyhyyden ja syrjäytymisen vastaiseksi päiväksi, vaan merkitys syntyy siitä, että tuolloin – ja Ranskassa jo tätä ennen – oli köyhät saaneet äänensä kuuluville Isä Wresinskin toimiessa välittäjänä. Kysymys kuuluu tänäänkin, kuka kuulee vai kuuleeko kukaan köyhän ääntä?

Wresinskin puheen teksti luo moniulotteisuuden kuvan, johon tämän ajan sykkeessä elävillä on ehkä heikohkosti halua syventyä. Alta löytyy Porin Pormestarinluodossa 17.10.2002 esitetty käännös, jonka sain alkuperäisenä vasta nyt käsiini. Myöhemminkin Pormestarinluoto on ollut samalla asialla, sillä 2012 järjestettiin kyseinen Porin köyhyyden ja syrjäytymisen vastaisen päivän ja asunnottomien yö-tapahtuma siellä.

Joseph Wresinski : Minä kerron teistä… SÄKEITÄ NELJÄNNEN MAAILMAN – KÖYHIEN JA SYRJÄYTYNEIDEN – KUNNIAKSI (17. lokakuuta 1987)

”Kaikki te miljoonat lapset, naiset ja miehet, jotka olette kuolleet kurjuuteen ja puutteeseen
ja joiden perintö on meidän käsissämme,
en seiso tällä ihmisoikeuksien aukiolla tuodakseni esiin teidän kuolemanne.
Minä kerron teidän elämästänne.

Minä kerron teistä, äidit, joiden lapset tulevat hylätyiksi ja
ovat jo syntyessään tuomittuja pelkkään kurjuuteen.
Minä kerron teistä, lapset, jotka nälän ja tuskan lannistamina
ette enää pysty hymyilemään, mutta silti kaipaatte rakkautta.

Minä kerron niistä miljoonista nuorista, joilla ei ole mitään syytä uskoa tai luottaa,
tai edes olla olemassa,
ja jotka turhaan etsivät tulevaisuutta
tässä järjettömässä maailmassa.

Minä kerron teistä, köyhät, jotka aina olette olleet,
ja yhä tänään olette köyhiä,
jatkuvasti tien päällä,
paeten paikasta paikkaan, halveksittuina ja häpäistyinä.

Työmiehet ja –naiset, joiden kädet
lepäävät hyödyttöminä.
Työmiehet ja –naiset, joita ei työn raskaus muserra.

Miljoonat miehet, naiset ja lapset, joiden sydämet lyövät yhä
taistelun tahtiin,
joiden mielet nousevat kapinaan sitä epäoikeudenmukaisuutta vastaan,
jonka he ovat kohdanneet,
ja joilla rohkeutensa perusteella on oikeus
varauksettomaan arvostukseen.

Minä kerron teistä, lapset, miehet ja naiset, jotka ette halua tuomita,
vaan rakastaa, rukoilla, tehdä työtä ja yhdistää voimanne
vastuuntuntoisemman maailman puolesta,
maailman,
meidän maailmamme,
jossa kaikilla ihmisillä olisi mahdollisuus tehdä parhaansa.

Minä kerron teistä, miehet, naiset ja lapset.
Teidän maineenne on kaiverrettu marmoriin
käsin, työkaluin ja sydämin
tällä ihmisoikeuksien aukiolla.

Minä kerron teistä,
jotta ihmisyys voisi viimein
saavuttaa todellisen luonteensa,
jossa osattomuudelle ei ole sijaa.”

Joseph Wresinski (1917-1988)

Heikki Kemppainen
Porin seudun elämäntapayhdistys ry (EHYT ry:n jäsenjärjestö)

Anu Haapanen: Mitä on köyhyys Euroopassa? – Euroopan köyhyydentorjuntafoorumi 20-21.11.2014

24.11.2014

Mitä on köyhyys Euroopassa? Se on puutteellisia asumisolosuhteita, riittämätöntä ja yksipuolista ruokaa, leipäjonoja ja viileää kotia (koska lämmityskustannukset on niin suuria). Köyhyys on myös mm. seuraavaa: asunnottomuutta, niin pientä palkkaa ettei se riitä päivittäisiin menoihin, työttömyyttä, pientä sosiaaliturvaa, sitä ettei ole varaa laittaa lapsiaan kouluun tai tukea heitä jatko-opiskeluihin, niin pientä eläkettä ettei se riitä lääkkeisiin, tai ettei ole varaa hoitaa terveyttään.

Järjestyksessään neljäs Euroopan köyhyyden ja syrjäytymisen torjunnan foorumin vuosittainen tapaaminen kokosi 20.–21.11.2014 lähes 800 osallistujaa eri puolelta Eurooppaa Brysseliin kahdeksi päiväksi pohtimaan keinoja köyhyyden ja syrjäytymisen vastaisessa työssä. Puheenvuorot luennoilla, paneeleissa ja työpajoissa lähestyivät köyhyyden eri syitä, seurauksia ja hyviä käytänteitä köyhyyden torjunnassa. Monipuoliset aiheet ulottuivat kodittomuudesta ruokapankkeihin ja riittämättömästä palkasta paperittomiin siirtolaisiin. Läpileikkaavat teemat olivat osallisuuden tukeminen, perustoimeentulon turvaaminen ja uudet sosiaaliset innovaatiot.

Tapaamisen laajempi tavoite on tukea jäsenmaita saavuttamaan EU:n Eurooppa 2020-strategian yleistavoite vähentää köyhyys- ja syrjäytymisriskissä elävien määrää 20 miljoonalla. Foorumi on perustettu vuonna 2010 ja se toimii vuoteen 2020 asti. Foorumin tapaamiseen kutsutaan vuosittain mukaan EU-tason poliittisia päättäjiä, keskeisiä sidosryhmiä, ministeriöiden, kuntien, sosiaalisten yritysten, järjestöjen ja eri yhteisöjen edustajia sekä köyhyyttä ja syrjäytymistä kokeneita ihmisiä.

Tänä vuonna seminaarin painopiste oli seurata köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjuntatyön edistymistä eri jäsenmaissa ja koko EU:n alueella. Keskustelut ja työskentelyn painopiste keskittyivät jatkamaan vuoden takaisen konferenssin jälkeen tapahtuneita muutoksia. Miten pitäisi edetä että päästäisiin kohti Eurooppa 2020-ohjelman tavoitteita, kun toistaiseksi köyhyys on vain kasvanut. Myös jäsenvaltioiden sisäinen ja keskinäinen eriarvoisuus on kasvanut ja syventynyt entisestään.

Keskustelut ja paneelit yhtyivät käsitykseen siitä, että tilanne on huonontunut viime vuosien aikana mm. talouskriisin johdosta. Erityisesti köyhyyden ja eriarvoisuuden kasvu on syventynyt ja monimutkaistunut. Köyhyyden vähentämisen sijaan köyhyys- ja syrjäytymisvaarassa olevien määrä on lisääntynyt edelleen. Köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen riskistä kärsii EU:ssa nyt yli neljäsosa väestöstä. Myös köyhissä perheissä elävien lasten määrä on kasvanut huolestuttavasti. Tällä hetkellä erityisen vaikea tilanne on Romaniassa, Bulgariassa ja Kreikassa. Baltian maista vaikeuksissa on erityisesti Latvia.

Yhtä mieltä oltiin siitä, että erilaisia keinoja köyhyyden vähentämiseksi täytyy edelleen vahvistaa ja katse tulee suunnata erityisesti minimituloon ja perusturvaan sekä työpaikkojen luomiseen. Keskeisiä keinoja, joilla köyhyyttä ja syrjäytymistä voitaisiin vähentää, ovat asiantuntijoiden ja työryhmien vetäjien mukaan mm. työpaikkojen luominen, jotka takaisivat riittävän toimeentulon päivittäiseen elämiseen, laadukkaat ja saavutettavat peruspalvelut kansalaisille sekä riittävä perusturva niissä tapauksissa, kun palkkatulo ei ole mahdollinen.

Työpajoissa nostettiin erityisesti esiin köyhyysriskissä elävien kansalaisten kokemuksen hyödyntäminen sekä poliittinen tahto tehdä tekoja eri jäsenmaissa köyhyyden vähentämiseksi. Puheissa peräänkuulutettiin myös vähimmäistoimeentuloturvan määrittämistä ja sen riittävyyden määrittämistä jäsenmaiden kansalaisille. Myös universaalin sosiaaliturvan kehittäminen nousi esiin, samoin asunnottomuuskysymys, lasten köyhyys ja romanikysymys. Kokemusasiantuntijoiden kuuleminen ja arvostaminen köyhyyden vastaisen työn läpiviemisessä on erityisen tärkeää: hehän ovat ”experts by experience”.

EAPN Euroopan uutinen tapahtumasta (sisältäen EAPN pääviestit).
EU:n köyhyydentorjuntafoorumin viralliset sivut.

Anu Haapanen, Suomen Setlementtiliitto ry, EAPN-Finin hallituksen jäsen

(kuva: European Commission / Tim De Backer)