Suomen köyhyyden ja syrjäytymisen vastaisen verkoston EAPN-Fin hallitus keskusteli tuoreesta hallitusohjelmasta kokouksessaan 28. toukokuuta. Keskustelussa nousi esille seuraavia huomioita plussiksi, miinuksiksi ja kriittisiksi tekijöiksi jaoteltuina.

Plussat
+ Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta (kärkihanke).
+ Toimeenpannaan terveyttä ja hyvinvointia edistävät hyvät käytänteet ja toimintamallit yhteistyössä järjestöjen kanssa.
+ Vahvistetaan kokemusasiantuntemuksen käyttöä ja ihmisten osallisuutta.
+ Työtä asunnottomuuden vähentämiseksi jatketaan.
+ Nuorisotakuuta yhteisötakuun suuntaan (kärkihanke): Kaikille peruskoulun päättäville taataan koulutus-, työ- tai kuntoutuspaikka.
+ Otetaan käytötön päätösten lapsi- ja perhevaikutusten arviointi (tosin vasta sen jälkeen kun hallitusohjelmassa on päätetty jo suurista linjoista ja heikennyksistä).

Miinukset:
– Jo ennestään riittämättömäksi todetuista perusturvaetuuksista säästetään mm. indeksijäädytyksin ja leikkauksin, mikä lisää toimeentulotukiriippuvuutta.
– Leikkaukset mm. sosiaali- ja terveysmenoihin sekä koulutukseen heikentävät hyvinvointipalveluita, jotka ovat kaikista tärkeimpiä huono-osaisimmille. Heihin iskee myös lääkekorvauksien leikkaaminen ja asiakasmaksujen korotukset.
– Työvoimapolitiikassa ei resursoida pitkäaikaistyöttömyyden poistoon, vaan työllisyysmäärärahoistakin leikataan. Työttömille ollaan lisäämässä sanktioita ja velvoitteita aktivointitoimenpiteisiin, vaikka työpaikkoja ei ole saatavilla.
– Lapsilisää heikennetään ja subjektiivista päivähoito-oikeutta rajataan, lisäksi henkilöstön määrän vähennetään ja ryhmäkokoja suurennetaan päivähoidossa.
– Hallitusohjelma painottaa vapaaehtois- ja järjestötoiminnan vastuuta, mutta näiden rahoituksen turvaamisesta ei sanota mitään, vaan sen sijaan leikataan järjestöjen tuista.
– EU:n Eurooppa 2020-strategiassa oleva köyhyyden vähentämistavoite ei näy millään tavalla hallitusohjelmassa. Ainoa hallitusohjelman maininta köyhyydestä löytyy ulkopolitiikan osuudesta.

Kriittiset tekijät:
x Soteuudistus saattaa vihdoin toteutua. Uudistuksessa tulisi painottaa terveyserojen kaventamisen lisäksi myös huono-osaisten erityisryhmien palveluiden turvaamista.
x Perustulokokeilu ja ”sosiaaliturvan uudistus osallistavaksi ja työhön kannustavaksi” voisivat parhaimmillaan selkeyttää etuusjärjestelmää ja vähentää luukulta toiselle juoksuttamista. Uudistuksissa tulee tarkastella sosiaaliturvan riittävyyttä ja edistää aitoa osallisuutta.
x Ovatko terveys- ja hyvinvointierojen kaventuminen ja eriarvoisuuden vähentäminen hallitusohjelmassa realistisia tavoitteita siinä esitetyillä toimenpiteillä?

EAPN-Fin onnittelee uusia ministereitä: perhe- ja hyvinvointiministeri Juha Rehulaa sekä sosiaali- ja terveysministeri Hanna Mäntylää. Samalla se muistuttaa Eurooppa 2020-strategian köyhyyskirjauksesta ja siitä että Suomen tulisi vähentää köyhyys- ja syrjäytymisriskissä elävien määrää 150 00 henkilöllä vuoteen 2020 mennessä.

EAPN-Fin toivoo että uuteen eduskuntaan syntyy aktiivinen köyhyysryhmä ja esittää, että Suomi järjestää vuosittain kansallisen köyhyyttä kokeneiden kuulemistapahtuman, joka kytkeytyy EU:n köyhyyttä kokeneiden tapaamiseen (European Meetings of People experiencing Poverty) sekä Köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan eurooppalaisen foorumin tapaamiseen (Annual Convention of the Platform against Poverty and Social Exclusion). EAPN-Fin on valmis osallistumaan Suomen kansallisen tapahtuman järjestelyihin.

EAPN-Finin hallituksen keskustelua kirjasi ylös varapuheenjohtaja Jiri Sironen

Sipilän hallituksen ohjelma
EAPN-Finin hallitusohjelmatavoitteet

Köyhyys ei ole hävinnyt Suomesta. Pienituloisuuden perusteella köyhiä ihmisiä on noin 650 000 ja lisäksi noin 200 000 ihmistä elää köyhyysriskissä. Aineellista puutetta kärsii noin 130 000 ihmistä.

Suomen köyhyyden ja syrjäytymisen vastainen verkosto EAPN-Fin julkaisee tänään tiiviin tietopaketin köyhyydestä. Köyhyys – syitä ja seurauksia -julkaisu kertoo yleistajuisesti köyhyystutkimuksen tuloksista.

Köyhyys on riittävien varojen puutetta, mutta se voi myös vaikuttaa kokonaisvaltaisesti ihmisen elämään, itsetuntoon ja mahdollisuuksiin. Se rajoittaa osallistumista, kuluttaa voimavaroja ja luo epävarmuutta, ahdistusta ja stressiä selviytymisestä nyt ja tulevaisuudessa. Tunne siitä, ettei itsellä tai omilla lapsilla ole mahdollisuuksia samoihin asioihin kuin lähes kaikilla muilla, voi olla musertava.

Köyhyyden kokemukset ovat yksilöllisiä. Moni pienituloinen ei pidä itseään köyhänä ja hyvinkin köyhä voi olla tyytyväinen elämäänsä.

EAPN-Fin on tuonut köyhien ja syrjäytyneiden ihmisten äänen yhteiskunnalliseen keskusteluun ja poliittisiin neuvottelupöytiin 20 vuoden ajan. EAPN-Finin tärkeä voima on eri alojen jäsenjärjestöt, joita yhdistää tahto vähentää köyhyyttä Suomessa.

”On osoitettu, että mitä pienemmät tuloerot, sitä paremmin ihmiset yleisesti voivat. Köyhyys on merkki yhteiskunnan resurssien eriarvoisesta jakautumisesta”, sanoo EAPN-Finin puheenjohtaja Tiina Saarela.

Julkaisu listaa köyhyyttä vähentäviä ja ehkäiseviä keinoja. Keskeinen keino pienentää tuloeroja ja vähentää köyhyyttä on yhteiskunnallinen tulonjako, joka toimii muun muassa verotuksen ja tulonsiirtojen kautta.

”Perusturvaetuuksia tulisi korottaa vastaamaan elämisen todellisia kustannuksia. Pienten työtulojen ja sosiaaliturvan yhteensovittamista tulisi parantaa. Sote-uudistuksen pitäisi pystyä kaventamaan terveyseroja ja turvaamaan kattavat peruspalvelut”, julkaisun toimittaja Jiri Sironen sanoo.

Köyhyys – syitä ja seurauksia (toim. Jiri Sironen ja Ulla Saastamoinen) on luettavissa verkossa osoitteessa www.eapn.fi.

Vuonna 1994 perustettu Suomen köyhyyden ja syrjäytymisen vastainen verkosto EAPN-Fin täyttää tänä vuonna 20 vuotta. Verkosto koostuu 35 pääasiassa sosiaali- ja terveysalan kansalaisjärjestöstä. EAPN-Fin on osa Euroopan laajuista 30 maata kattavaa European Anti-Poverty Network -kansalaisjärjestöverkostoa, jonka tavoitteena on köyhyyttä kokeneiden kansalaisten osallisuuden lisääminen, köyhyyden vähentäminen ja vaikuttaminen päätöksentekijöihin tämän tavoitteen edistämiseksi.

Toimeentulotuen alikäyttö on Suomessa laaja ongelma, toteaa vähimmäisturvaa selvittävä EU-hanke. Jopa 25–50 prosenttia tukeen oikeutetuista jättää sen hakematta. Yleisimmin tuetta jäävät huono-osaisimmat, kuten asunnottomat ja mielenterveyskuntoutujat.

Vähimmäisturvan riittävyydestä on huolissaan eurooppalainen vähimmäisturvan kehittämisen verkosto, European Minimum Income Network, EMIN. Euroopan komission rahoittama kaksivuotinen EMIN-hanke selvittää vähimmäisturvan ongelmia kaikissa EU-maissa.

Suomessa ongelmana on toimeentulotuen alikäytön lisäksi se, että perusturvaetuudet, kuten asumistuki sekä viimesijainen toimeentulotuki ovat jääneet jälkeen palkkakehityksestä ja elinkustannusten noususta. Vähimmäisturvalla ei saa kohtuullista elintasoa.

Suomen erityinen ongelma on suuret asumiskustannukset, joihin asumistuki ei riitä. Asumisen kalleuden vuoksi ihmiset joutuvat pitkiksi ajoiksi toimeentulotukiasiakkaiksi.

Etuuksia joutuu hakemaan yhä enemmän sähköisesti ja kirjallisesti. Tämä ei sovi kaikille. Monien monenlaista tukea tarvitsevien on vaikea saada aikaa sosiaalityöntekijän vastaanotolle.

Köyhyyden vähentäminen ei ole onnistunut

EU:n kansalaisista neljännes, 124 miljoonaa eurooppalaista, elää köyhyydessä. Määrä on lisääntynyt, vaikka Eurooppa 2020 -strategian mukaan sen olisi pitänyt vähentyä.

Suomen tavoite on, että köyhyydessä eläisi vuoteen 2020 mennessä 150 000 ihmistä vähemmän kuin vuonna 2010. Köyhien määrä on kuitenkin pysynyt lähes ennallaan. Köyhyysriski koskettaa noin 900 000 suomalaista.

Eduskunnan Pikkuparlamentissa keskustellaan tänään vähimmäisturvasta EMIN-hankkeen seminaarissa.

Lue tiivistelmä EMIN-hankkeen Suomen raportista.

Hankkeen raportit vähimmäisturvasta kaikissa EU-maissa julkaistaan syksyn aikana englanniksi osoitteessa http://emin-eu.net